Mahtista! Nukuin ylipitkat paikkarit ja vielakin vasyttaa. Herasin illalla joskus ysilta ja vahan sen jalkeen Yelenan molemmat siskot tulivat kaymaan. Yelenan aiti laittoi meksikolaista ruokaa, ¨tingaa¨, tacoja joiden paalle laitettiin ranskankermaa ja kana-sipulimossoa. Hyvaa. Illan mittaan porukkaa alkoi pakkautua katon alle, veli, serkkuja, tati ja seta koirineen, isukki pikkuisen hiprakassa, siskojen poikakavereita. Poskipusuja, halauksia, keskinaisia herjoja. Tuli semmoinen fiilis etta on keskella jotaan tv-sarjaa, todellakin perhekeskeista porukkaa.

Juteltiin meksikolaisen ja suomalaisen kulttuurin eroista, ja veli ja serkut opetti mulle rivoja meksikolaisia kasimerkkeja. Mutta Yelena sanoi etta parempi on kun en niita hirveesti kayta. Nailla meksikolaisilla on tapana viljella kaksimielisyyksia, vahanko oon pihalla kun mulle sanotaan jotaan ja hymyilen vaan holmosti, ja sitten kaikki repeaa nauruun. Mun kustannuksella on naurettu monen naurut tanaan, on siihen vahan totuttelemista, mutta mahtavaa porukkaa naa on, kaikki sedat ja tadit ja sisarukset.

Huomenna siis heti aamusta mehikoon.