"Ihmiset ovat itsekkäitä ja valtiot ovat itsekkäitä. Tämä itsekkyys tuottaa maailmaan suuria ongelmia. Niistä suurin on köyhyys ja siihen liittyvä epäoikeudenmukaisuus, nälkä ja taudit." -Harri Holkeri

Viimeinen kouluviikkoni käynnistyy about 8 tunnin kuluttua, joten ajattelin tällä kertaa kirjoitella hiukan fiiliksistäni täällä Limassa sekä käymistäni kursseista. ihan vain sen takia jottei tule kahta tylsää reissukertomusta peräjälkeen.

Kolmen viikon päästä on vaihtoaikani täällä eteläisellä pallonpuoliskolla ohi. 11 kuukautta kesti että tuli koti-ikävä. Nyt alkaa olla jo pikku hiljaa sellainen fiilis että on hyvä päästä takaisin Suomeen. Pienet asiat vain käyvät toden teolla nyppimään, eikä matkustelukaan enään innosta niin paljoa. Kaiken lisäksi olen kurkkuani myöten täynnä 99% perulaisia. Se vain jotenkin syö miestä kun todella harvaan voi luottaa että ne tekevät mitä sanovat. Prkle miten vaikeaa se voi olla?!? Arrrrrrgh...

Mutta joo, sitten koulunkäyntiin. Tällä hetkellä minulla on 4 kurssia, jotka kaikki ovat huomattavasti mielenkiintoisempia kuin syksyllä käymäni. Muutenkin opiskelu on ollut mielekkäämpää nyt kun oikeastai osaa kieltä ( vähänkö siistiä, puhun lähes sujuvaa espanjaa!). Sitten kursseihin:

Maquinas e instrumentos

Aloitetaan siitä hankalimmasta. Tämä on kuulemma yksi vaikeimmista kursseista tällä opintosuunnalla. Yli puolet reputtavat tämän. Kyse on siis koneet ja instrumentit -kurssi. Hyvän kuvan antaa se, kun mainitsin että tarvitsen loppukokeesta 13 pistettä läpäistäkseni kurssin, hän vain nauroi ja sanoi "lykkyä tykö, 7 on yleensä keskiarvo". En usko että on edes teoriassa mahdollista saada kokeesta täysiä pisteitä, varsinkin jos on Perulainen. Heillä on sen verran vähän aikaa.

Aihe sinänsä ei ole kauhen vaikea, käytännössä kaymme erilaisia koneen osia, moottoreita sekä pumppuja ja tuulettimia. Vähän kaikkea. Tunteja viikossa on 5, joista noin 2 laboratorioharjoituksia sekä ryhmätyö + kokeisiin lukeminen.

Lopputentistä tarvitsen siis noin 13 jotta pääsen läpi (11 on hyväksytty, keskiarvo 7). Jännä nähdä miten käy...

Dispocición de planta

Toinen harmaita hiuksia aiheuttava kurssi, tehdasprojekti. Ei aiheen takia, vaan ryhmätyön. Tässä on ihan hemmetin laaja ryhmätyö, ja minulla on ihan mukava ryhmä, he vain sattuvat olemaan Perulaisia. Eli kommunikoinnissa on "lieviä" puutteita. Muutenkin asiat jätetään aika hilkulle. Mutta palaan siihen myöhemmin...

Tunteja tässä kurssissa on myös 5 viikossa, jonka lisäksi meillä on paljon hommia ryhmätyössä sekä laboratorioihin ja kokeisiin valmistautumisissa. Aihe sinänsä ei ole hankalaa, täytyy vain opiskella paljon käsitteitä espanjaksi.

Organización de empresas

Eli yritysten organisaatio. Alun perin en edes ajatellut ottavani tätä kurssia, mutta loppupeleissä tämä on ollut yllättävän mielenkiintoinen käsienheiluttelukurssiksi. Tunteja viikossa on vain 3, mutta puuttuvat tunnit on korvattu ryhmätöillä. Yksi mielenkiintoinen ryhmätyö oli viimeisin ja suurin, jossa meidän piti perustaa yritys sekä lanseerata tuote. Näin suomalaisena Koneteekkarina sain myytyä ryhmällemme idean Perulaisesta vodkasta. Ainakin erotuimme ryhmästä :D.

Kurssi käsittelee pääosin juuri yritystä organisaatiota. Mutta huomattavasti laajemmin mitä olettaisi. Olemme käsitelleet myös erilaisia johtamismalleja, erilaisia tuote-analyysityyppejä sekä riskinhallintametodeja. Voisin melkein väittää että olen jopa oppinut jotain.

Materiales de ingenieria

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpanä suosikkikurssini, "insinööritieteiden materiaalit". Kertokaa jos keksitte paremman käännöksen.

Kurssi käsittelee siis erilaisia materiaaleja ja niiden ominaisuuksia. Mutta ei pelkästään konetekniikan kuten rakas MOPpimme, vaan myös lasia, komposiitteja ja kuituja sekä magneettisia materiaaleja käydään läpi. Tunteja viikossa on 3, mutta meillä oli kohtuullisen laaja ryhmätyö. Opettaja on todella hyvä, huomaa että hän on opiskellut euroopassa (saksassa), ja tietää mistä puhuu. Tosin silti luulen että onnistuin tekemään häneen vaikutuksen ryhmätyömme titaanivaluosuudella :D.

Huomaa että olen opiskelemassa täysin oikeaa alaa

Kaiken kaikkiaan opiskelu on ollut hyvinkin mielenkiintoista, vaikkakin rankkaa. Täällä täytää tehdä enemmän töitä, vaikka ainakin omasta mielestäni opin enemmän suomessa. Ehkä se johtuu kulttuurista. Perulaiset opiskelevat vielä enemmän kuin minä, mutta silti pieksen useimmat tenttien arvosanoissa :D. Lahjattomat treenaa, vai miten se sanonta kuuluikaan... :P.

Loppuun vielä pieni avautuminen ryhmätöistä. Seuraava esimerkki kertoo kaiken:

Meillä oli ryhmätyön esitelmä Iquitosin reissua seuraavana keskiviikkona. Tein jo hyvissä ajoin edellisellä viikolla osuuteni valmiiksi. Tiistai-iltana aloin seuraamaan sähköpostikeskustelua, jossa käytiin läpi että pitäisikö laittaa työ kasaan. Vähäisemmästäkin käy otsasuonet pullottamaan. Ei heillä olisi ollut kuin koko viikonloppu aikaa tehdä se prkleen työ.

Lopulta kun tunti alkoi klo 07:00 opettajan arpomalla ryhmällä, meillä kävi säkä ja olimme vasta toiseksi viimeisiä. Mikä oli hyvä sillä saimme meidän kalvot valmiiksi 08:30 (esitys oli 09:00). Että näin. Jos olisimme olleet ensimmäisiä, olisi ollut mielenkiintoista esittää shou yksin toisen ryhmäläisen kanssa lähes lonkalta, TKK:n suomenkielisten valukalvojen pohjalta... Olisi sekin ollut kokemus, ja olisin varmasti tehnyt sen ihan riittävän hyvin :D.

Tällaisia kursseja siis minulla. Toivottavasti edes joku on jaksanut lukea loppuun. Seuraava kirjoitus onkin sitten todennäköisesti viimeinen reissukertomus. Vähiin käy ennen kuin loppuu...