Profile
Blog
Photos
Videos
Olet nuori vain kerran. Sitten sinun on keksittävä toinen tekosyy.
Joku viisas mies sanoi että matkailu avartaa. Ja hän oli täysin oikeassa :D. Ajattelin tänään kirjoitella yleisten asioiden lisäksi tarkemmin meidän reissusta Boliviaan.
Ensiksi, "koin" muutama viikko sitten täällä ensimmäisen maanjäristykseni :). Lainausmerkit sen takia että 5,7 richterin järistys tapahtui klo 03:00, joten meikäpoika veteli onnellisesti hirsiä koko järistyksen ajan. Seuraavana päivänä sain sitten tietää että olin kokenut ensimmäisen järistykseni... Että sillä lailla.
Tänään kämppikset olivat myös bonganneet että Nazca-linjoilla oli turisteja lennättänyt kone pudonnut. Kaipa sellaista sattuu. Täytynee silti käydä vilkasemassa kun kerta täällä päin ollaan.
Ja lauantaina sitten reissuun Iquitosin sademetsäkierrokselle. Meitä lähtee tässä porukassa yhteensä 3 suomalaista ja yksi saksalainen. Saa nähdä mitä siitä tulee. Hoidetaan nyt ensin koeviikko kunnialla pois alta.
Eiköhän siinä ollut tärkeimmät. Sitten reissuun.
1. Päivä: Lima - Arequipa
Edellinen ilta venähti hiukan, joten aamulla herääminen ei ollut mitenkään helppoa. Selvisimme kuitenkin ranskalaisten kämppiksieni kanssa perille Arequipaan. Ihan mukava kaupunki, tosin se itsessään on nähty yhdessä päivässä. Ruoka nyt on Perussa joka tapauksessa hyvää :D. Jos meillä olisi ollut enemmän aikaa, olisimme käyneet vaelluksella kuuluisassa Colca-kanjonissa.
2. Päivä: Arequipa - Puno (Titicaca -järvi)
Tänään saavuimme 3800 metriin Titicaca-järven rannalle. Bussimatka oli ehkä kauhen mitä olen ikinä kokenut (Straight from Hell): Sauna, jossa oli huutavia lapsia. Ihanaa. Pääsimme kuitenkin perille onnellisesti. Ja oli matkassa hyviäkin puolia. Maisemat olivat mahtavia sekä pitkästä aikaa näin kunnon tähtitaivaan (sekä olimme oikeasti pimeässä, ensimmäistä kertaa 3 kuukauteen!).
3. Päivä: Puno - La Paz
Titicaca-järvi. Tähänastisista paikoista yksi suosikeistani Perussa. Rauhallinen kaupunki järven rannalla. Lisäksi maisemat ovat upeita.
Aamupäivästä teimme pakollisen "Uros-saarikierroksen", eli lähdimme käymään kuuluisilla kelluvilla saarilla. Saaret siis ovat ruo'oista tehtyjä, n. 3 metrin paksuisia lauttoja jotka kelluvat järvessä. Ja paikalliset elävät siellä. Vaikutti ihan leppoisalta elämäntyyliltä, jota voisin hyvin kokeilla.
Ai niin, jos matkustelette, älkää koskaan ottako "opasta" asemilta. Niihin ei vain voi luottaa. Vaikka hostelli oli kyllä ihan hyvä ja halpa (15 solea/yö).
Turistikierroksen jälkeen matka jatkui Boliviaan. Perille selvisi 3/4 matkalaisista, sillä meidän iki-ihana ranskalainen päätti kysyä rajavirkailijalta että vitsaileeko hän kun hänen olisi pitänyt maksa sakko viisumin ylityksestä. Yllättäen rajavirkailija ei vitsaillut. Nooh, loppujen lopuksi parin tunnin odottelun jälkeen saimme viimeisen neljänneksen seurueestamme Boliviaan (Tosin vasta Copacabanalle, kylään rajan tuntumassa).
Ensivaikutelma La Pazisa ei ollut mairitteleva. Paljon roskia ja humalaisia ihmisiä sunnuntai-iltana. Onneksi se oli osittain väärä.
4. Päivä: La Paz
Turistipäivä Bolivian pääkaupungissa. Kävelimme ylös, alas, pitkinpoikin kaupunkia. 3500 metrissä pienetkin korkeuserot ovat yllättävän raskaita :D. Löysimme myös jälkeenjääneen ranskalaisemme majapaikastamme (onneksi internet helpottaa yhteydenpitoa).
Itse kaupungista mieleen jäi erityisesti käsityöläiskatu, missä oli kaikkea kivaa krääsää yms. myytävänä melko halvalla ( Che Gueveara T-paita vain noin 2,5 e) sekä Coca-museo, eli museo Kokapensaan lehdestä ja sen historiasta. Kokapensas ja Kokaiini ovat siis täysin eri asioita. Tai, no ei täysin, sillä lehdet sisältävät erittäin pieniä määriä kokaiinia ja niitä käytetään huumeen valmistuksessa (yhdessä bensan ja muiden kemiallisten yhdisteiden kanssa). Lehtiä sinänsä on käytetty vuosituhansia piristeenä ja vuoristotaudin hoitoon (sekä nukutusaineena leikkauksissa Inkojen aikana, kun euroopassa juotettiin leikattava humalaan tai kolkattiin tajuttomaksi), eivätkä ne ole terveydelle haitallisia saatikka huume.
Museo sinänsä oli mielenkiintoinen, sillä se kertoi myös kokapensaan "pimeästä puolesta" eli kokaiinista sekä sen haitoista. Kierroksen jälkeen sai ostaa erilaisia kokapensaan lehdistä valmistettuja tuotteita kuten teetä, eliksiiriä tai keksejä.
Varasimme myös seuraavalle päivälle alamäkipyöräilyretken, mikä osoittautui loistavaksi ratkaisuksi.
5. Päivä: La Paz
Wau mikä päivä! 4700 metrin korkeudesta alamäkeä aina 1300 metriin neljässä tunnissa. Matkan varrella näkyi niin vuoria, sademetsää kuin näiden kahden välimaastoa. Ja reissu huipentui uima-altaaseen ja lounaaseen. Kuvat kertovat huomattavasti enemmän kuin sanat, joten annetaan niiden puhua puolestaan (sademetsässä näkyvä tie on juuri se tie mitä pitkin pyöräilimme).
6. Päivä: La Paz - Puno
Kaverit lähtivät edellisenä iltana kohti Uyunin suola-aavikkoa. Itse joudun palaamaan Limaan, sillä minulla on ensi viikon maanantaina tentti, eikä poissaolojakaan saa tulla liikaa.
Koko päivä meni matkustellessa, mutta jotenkin matka tuntui lyhyemmältä kuin mennessä. Ehdin näkemään jopa hiukan Copacabanan kylää, mikä kyllä ei vaikuttanut mitenkään ihmeelliseltä. Tosin kartalla näytti olevan aika paljon kiinnostavaa. Kylän maine on toisaalta sellainen että siellä ei kannattane olla liian pitkään.
Varattuani majoituksen ja bussimatkan takaisin Arequipaan, minulle jäi aikaa kävellä järven rannalla sekä kaupungilla ja käydä syömässä. Ostin myös vihdoinkin matkapäähineen - vain viikon myöhässä :D. Kaupunki näytti todella komealta auringon laskiessa kukkulalta katseltaessa. Harmikseni saavuin paikalle hiukan myöhässä, joten aurinko oli ehtinyt jo mennä vuorten taakse. Mutta, kuvista saanee idean.
Loppureissu
Seuraavana päivänä edessä oli 12 tunnin matka takaisin kotoisaan Limaan. Bussi ei ollut aivan niin kauhea kuin mennessä, tällä kertaa kuski pisti jopa ilmastoinnin päälle hetkeksi (3 h 7 tunnin matkan aikana... jee). Näimme myös jonkun leffan espanjaksi dubattuna.
Limaan saapuessani huomasin heti miten paljon kosteampi ilma rannikolla on. Vuorilla ilma oli todella kuivaa, siitä todisteena rohtuneet huuleni :D. Tosin vuorilla paistoi myös aurinko, mitä ei täällä ole hirveästi näkynyt.
Kaiken kaikkiaan upea reissu. Seuraavana päivänä koulu oli kyllä yhtä tuskaa, varsinkin kun minulla oli pari koetta. Jee.
That's all folks. Hieno reissu. Ensi kerralla kun olen Boliviassa niin täytynee pistäytyä myös Uyunin suolatasangolla.
- comments
Kaisa Miks se menobussimatka oli niin kauhee???