Profile
Blog
Photos
Videos
Aracaju 25.02.2009
Fortaleza tuli tuossa ohimennen nähtyä. Kaupunki miellytti meitä korkeine moderneine rakennuksineen ja hienoine rantoineen. Vietimme Fortalezassa yhteensä 11 päivää ja säät suosivat meitä paremmin alkupäivinä. Viimeisinä päivinä pilvet vetelehtivät turhankin tiivisti kaupungin yllä päästellen toisinaan myös sadekuuroja. Saavuimme F-Lezaan Recifestä varhain torstaiaamuna (12.2) 12 tunnin bussimatkan päätteeksi. Majapaikkamme oli hyvin siisti ja sijainniltaan loistava - lähellä rantaa sekä iltaisin lenkkeilijöistä, turisteista ja muista hiippailijoista ruuhkautuvaa rantakatua, jonka tuntumassa on iltaisin markkinat, joilta voi löytää käsiinsä kaikenlaista hyödytöntä ja vähemmän hyödytöntä. Lisäksi naapurissamme oli acai-baari, josta saimme tähän mennessä maistamistamme ehdottomasti parasta acaita. Nam.
Perjantaina syöksyimme tsekkaamaan Iguatemi – kauppakeskuksen. Kauppoja oli joka lähtöön ja yltiöpalvelualttiita myyjiä myös. Vedimme kotoisasti Subwayssa patongin lounaaksi ja palasimme illan suussa kämpille. Olimme vielä energiaa pullollaan, joten päätimme lähteä vielä samana iltana tsekkaamaan myös Mucuripe Clubin. Oli siinä baarilla kokoa. Meillä oli erittäin mukava ja nauruntäyteinen ilta, niin kuin mahdollisesti arvata saattaa. Päivikin sinnikkäistä yrityksistä huolimatta emme bonganneet siellä ainuttakaan suomalaista. Erehdyimmepä luulemaan muuan venäläisiäkin suomalaisiksi turisteiksi. Ja muuan norjalaisia myös. Sunnuntaina tosin saimme aimo annoksen suomenkieltä korviimme makoillessamme rannalla. Rauhallisen hetken halkaisi noin 10 metrin päästä kantautuva hyvin kipakka naisääni, joka hiveli korviamme lausumalla seuraavan sanarykelmän: ”P*rseenreiästä! P*rseenreiästä!” Se, mihin tämä liittyi tai mitä sieltä kyseisestä aukosta tässä tapauksessa oli tulossa tai mahdollisesti tullut, jäi meille epäselväksi. Se tuli selväksi, että tämä raskaana oleva ilmeisesti suomalaista alkuperää oleva naisihminen oli asiassaan enemmän kuin tosissaan. Sen kertoi äänensävy.
Seuraava viikko toi tullessaan mukavia ja vähemmän mukavia tapahtumia sekä sadetta. Kävimme katsastamassa myös hienon katedraalin, josta on muutamia kuvia nähtävillä albumissa. Päivikin terveydentila vaati meitä kuitenkin palaamaan sunnuntaina Aracajuun, jossa nyt vietämme aikaa. Aracaju ja palaneen naaman kirous (Päivikki kärvensi naamansa samaan tyyliin eilen kuin Tiina kuukausi sitten). Mitään hengenhätää ei ole kenelläkään, mutta katsoimme turvallisemmaksi ja viisammaksi vaihtoehdoksi palata Elialdon luokse. Niinpä lensimme maanantain vastaisena yönä Recifen ja Salvadorin kautta Aracajuun.
- comments