Profile
Blog
Photos
Videos
05.02.2009 Porto de Galinhas
Bussikuski tuli tökkimään meitä hereille maanantaiaamuna ja kello näytti jotakuinkin 5.30. Unisten tiedusteluyninöidemme saattelemina astuimme ajokista ulos ja jouduimme myöntämään olevamme Recifessä. Joko laskelmamme kymmenen tunnin ajomatkasta heitti härän pyllyä tai vaihtoehtoisesti kuski oli viehtynyt nopeusennätysten tekemiseen ja kaasujalan riettaampaan käyttöön. Odotimme asemalla kunnes kello saavutti seitsemän ja pääsimme ostamaan ensi viikon torstaille bussiliput kohti Fortalezaa. Tämän jälkeen roudasimme itsemme rinkkoinemme metropysäkille, ja osuimme mukavasti aamuruuhkaan. Lievästi ilmaistuna ahtaan metromatkan jälkeen vaihdoimme bussiin, johon emme myöskään meinanneet sopia sisään. Viimeisen vaihdon jälkeen koitti parin tunnin hieman tilavampi matka kohti Porto de Galinhasia. Siellä meitä odotti melko yksinkertainen mutta siisti pousadamme A Casa Branca, johon saimme buggy-kyydin bussipysäkiltä.
Tiistaiaamu toi tullessaan hämmentävän huonon sään. Ukkosen jylinä herätti meidät mahtipontisuudellaan aamuvarhain ja sadetta piisasi lähes koko päivälle. Tämä oli sikäli harmillista, että olimme sopineet ratsastusretken aamupäivälle. Sateen iltapäivällä hieman laantuessa otimme jalat allemme ja lähdimme tunnin kävelymatkan päähän ratsastusmuijan luokse. Päästyämme perille olimme likomärkiä (kiitos uudelleen ja voimakkaampana jatkuneen sateen). Astuimme ratsastusmuijan mökkiin vesipisaroiden valuessa nenänpäästä ja totesimme hänelle, ettemme tulleet, koska sataa.
Keskiviikko alkoi täysin erilaisissa merkeissä sään puolesta. Niinpä kiskaisimme ryysyt yllemme ja painasimme samaisen tunnin hikisen kävelymatkan upottavassa rantahiekassa kohti ratsastusmestaa jo ennen aamukymmentä lämpömittarin näyttäessä 32 astetta. Nyt onnisti ja himpun verran vajaan kahden tunnin mittainen takapuolen ja satulan välinen tiivis liitto sai lähtölaukauksensa. Reissu oli mitä mahtavin ja yksi ehdoton kohokohta koko matkalle! Aurinko helli meitä täydeltä taivaalta kauniiden maisemien luodessa uskomattoman tunnelman. Kuljimme uskollisten ratsujemme kanssa läpi vesireittien ja palmumetsien. Laukkasimme merenrannalla tukat takana ja elämät edessä pitkin vesirajaa. Aaltojen lyödessä rantaa vesi roiskui kavioista päällemme. Hymyilimme kilpaa auringon kanssa lämpimän tuulen humistessa korvissamme.
Tänään torstaina aktiviteettilistallamme oli rantahengailun lisäksi capoeiratreenit rannalla Bombinhan kanssa. Hiki virtasi taas, kuten aina, ja mukavaa oli! Huomenna koittaa aivan uusi seikkailu. Herätys klo 7, bussi takaisin Recifeen, ja poistuminen mantereelta lentäen klo 11.40 alkaen ja suuntana on Fernando de Noronha!!!
Kello on puoliyö ja fiilis on tällä hetkellä hyvin hyvin väsynyt, ja väsyneelle olotilalle kiitos väsyneestä tekstistä. Hyvää yötä.
- comments