Kolmas viikko Afrikan ihmeellisessä maailmassa on sujunut enemmän tai vähemmän sairastellessa. Vatsaongelmat ja flunssa ovat kiertäneet jokaisen vuorollaan. Onneksi asuntolasta löytyy kolme vessaa… Saimme myös nauttia jonkin aikaa sellaisestakin luxusesta kuin kuumasta pesuvedestä! Kunnes boilerin pistoke posahti, savupilven kera.. Täytyy ehkä kipaista illalla gymin suihkuun, flunssaisena ajatus kylmästä suihkusta ei oikein houkuttele.

Jouduimme perumaan sairastelujen vuoksi suunnitelmat viikonloppureissusta Livingstoneen ja Viktorian putouksille. Huomenna varmaan ainakin osa porukasta on lähdössä kuitenkin jonnekin lähistölle retkeilemään - pakko päästä jo jonnekin kauemmas sairaala-alueen muurien ulkopuolelle. Viime viikonloppuna kävimme lähistöllä katsastamassa ruotsalaisen koulun uima-altaan. Pulahdus altaassa oli oikein virkistävää, ja kenties tulemme testaamaan paikan pilates-tunnin ja perjantai-terassin joku kerta.

Viikonloppuna kävimme myös syömässä sairaalassa tapaamani intialaisen lääkärin kanssa. Paikka oli muslimiperheen omassa kodissaan pitämä barbeque -ravintola, jossa syötiin ulkona isossa puutarhassa. Ensin valittiin laajasta valikoimasta lihat itse kunkin makuun. Ja ahh, kylläpä liha maistuikin, kun oli päiväkausia vetänyt kasvisruokaa. Ei sillä, etteikö sekin olisi hyvää. Eilen teimme muuten supisuomalaista pottumuusia ja jauheliha-kermakastiketta! Oli taivaallista. Ja ruoasta kun nyt kerran on puhe, niin kerrotaan nyt sitten samalla lauantai-päivän tapahtumat. Kävimme Wiltsujen kanssa, african style, ostamassa torilta kanan ja laitoimme siitä ruokaa. Kaulan katkaisun ja veren valuttamisen asuntolamme kukkapenkin multaan (!) jätimme Iso-Williamille, mutta kynimiseen Suvi osallistui metsästäjän tyttärenä kunniakkaasti. Heh, hanskat kädessä kylläkin, ja arvatkaa pyyhimmekö pöytäpinnat visusti desinfektioaineella myöhemmin kun paikalliset eivät olleet näkemässä ja ihmettelemässä. Salmonella se tästä vielä puuttuisi.. Lopputuloksen kana-operaatiosta näette kuvista, ja kyllähän siitä ihan maukasta tuli.

Sää on viime päivinä ollut Lusakassa vaihteleva, jopa viileä välillä. Muutaman kerran olemme sännänneet parvekkeelle pelastamaan narulla liehuneet pyykit sateen iskiessä. Ukkosen jyrinä on vähän eri tasoa kuin Suomessa yleensä.

Tässä kuulumiset tältä erää, Suvi tekee lähtöä Joensuun tyttöjen kanssa ruotsalaisen koulun perjantai-terasille ja allekirjoittanut lähtee nyt keittiöön huseeraamaan jotain ruokaa pian salilta nälkäisinä palaaville Noemille ja Sarpalle. Shalenipo mukwai!

Jenna