Profile
Blog
Photos
Videos
Kirjoitan tätä artikkelia yövuorosta. Nyt on kuudes yö putkeen, kun olen valvomassa ilmaisimia ALICElla. Työpisteeni näytöt näkyvät kuvassa. Tämä on onneksi myös viimeinen yö, jonka joudun täällä viettämään. Mutta ennen kun alan purkamaan tunnelmia yövuoroilta, niin otetaan katsaus siihen, mitä muuta Interlakenin jälkeen on tapahtunut.
Töissä nyt lopun aikaa operaationa on yrittää dokumentoida sitä, mitä täällä on kesän aikana tullut tehtyä. Tätä materiaalia on tarkoitus käyttää gradussa ja erikoistyössä hyväksi. Sainkin jo ennen yövuorojen alkua reilun sivun kirjoitettua materiaalia, jonka on tarkoitus mennä suunnilleen sellaisenaan graduun. Yövuorot nyt vähän sotkevat tätä kirjoittamista, mutta mukava kuitenkin että on tämäkin projekti saatu alulle.
Keskiviikkona eräät suomalaiset kesäopiskelijat järjestivät Suomi - USA -maaottelun kyseisistä maista olevien kesäopiskelijoiden välille. Jostain mielivaltaisesta syystä he päättivät järjestää tämän samaan aikaan, kun meillä on viikoittainen jalkapallovuoro. Kerkesin kuitenkin olla noin tunnin mukana ennen kuin siirryin pelaamaan futista. Lajeina tuolla olivat tukkihumala, kaljaköydenveto, ihmisneliö, korikävely ja munanheitto. Olin jo vähän aikaa innoissani, että viimeinkin pääsen heittämään munaa, mutta tämä oli jätetty viimeiseksi lajiksi, enkä tähän aikaan ollut enää paikalla. Osallistuin lajeista vain tukkihumalaan. Tässä keppinä käytettiin kainalosauvaa (?). Onnistuin jotenkin viiltämään tuolla itseltäni silmäkulman auki siinä pyöriessäni. Oli aika törkeän näköinen muuteman päivän ajan, mutta enää tuota ei juuri huomaakaan. Ehkä tuo toimi sitten motivaattorina muulle joukkueelle, että pistetään kaikki peliin (hävittiin kuitenkin törkeästi).
Pitää pieni maininta tähän pistää jalkapallostakin. Pelattiin taas isolla kentällä ja porukkaa oli paljon. Olin tällä kertaa ihan hyvässä vireessä tehden neljä maalia. Viimeinen näistä oli vielä todella hieno: päästiin neljällä kolmea vastaan vastahyökkäykseen. Pallo oli laidassa meidän pelaajallamme, joka kuljetti sitä ylöspäin yhden pakin puolustaessa. Keskellä oli kolme hyökkääjää ja kaksi puolustajaa juoksemassa maalia kohti. Olin itse näistä alimmaisena. Hieman ennen kuudentoista rajaa huomasin, että pakit seuraavat kahta ylimmäistä pelaajaa ja käännyin laitaa ja palloa päin niin että sain itselleni hyvin tilaa. Laidassa oleva pelaaja huomasi tämän ja antoi minulle syötön. Otin ensimmäisen kosketuksen jalkapohjalla pyöräyttäen pallon eteeni. Huomasin silmäkulmasta että pakki on tulossa päin, joten sen kummempia aikailematta laukaisin kohti yläkulmaa. Pallo löysi tiensä yläriman kautta maaliin, noin viisi senttiä keskelle oikeasta tolpasta. Hienoa että joskus onnistuu tällaiset laukaukset ihan pelitilanteessakin.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä alkoivat yövuorot DCS:llä (detector control system). Teen täällä sitä samaa hommaa, mistä jossakin aikaisemmassa jutussani jo mainitsin, eli valvon ilmaisimien tilaa ja säädän sitä tarpeen mukaan. Lisäksi pidän silmällä erilaisia virheitä, mitä aina silloin tällöin ilmaantuu. Suurimmaksi osaksi tämä on kuitenkin vain ajan tappamista, kovinkaan paljoa ei yhden vuoron aikana tapahdu. Keskellä yötä ei oikein jaksa keskittyä kunnolla gradun vääntämiseen, joten olen käyttänyt aikaani lukemalla nettisarjakuvia ja suunnittelemalla lomaani, joka minulla on tulossa ensi viikolla. Lähden silloin interrailille Kataloniaan, Baskimaalle ja Etelä-Ranskaan. Ehkä noin kolme tuntia vuoron alusta keskittymiskyky on riittävä tiedon etsimiseen erilaisista paikoista ja junayhteyksistä. Kun tätä ei enää jaksa tehdä, tulevat nettisarjakuvat tilalle, niihin kun ei tarvitse liikaa aivokapasiteettia. Olen nyt lukenut alusta loppuun Saturday Morning Breakfast Cereal -merkkisen sarjakuvan. Ihan OK kamaa, jopa joitakin hyviä juttuja löytyi noin 2000 jaksosta, jotka ovat tähän mennessä ilmestyneet (tässä esimerkki: http://www.smbc-comics.com/index.php?db=comics&id=1365#comic). Kun kello alkaa tulla lukemiin 5:30-6:00, alkaa väsymys olemaan jo niin kova, ettei sarjakuvien lukemisestakaan tule enää mitään. Pitää yrittää vähän kävellä ympäriinsä, jotta pysyy hereillä. Paikallaan istuminen aiheittaa voimakasta pilkkimistä. Aina kun silmät eivät ole kiinni, niin voi tarkistaa näytöistä, ettei mitään ihmeellistä ole tapahtumassa. Päivällä nukkuminen vuorojen jälkeen on onnistunut yllättävänkin hyvin. Valoisuus ei haittaa minua juuri ollenkaan.
Ei tämä sinänsä mitään kovin pahaa hommaa siis ole, on ihan kiva nähdä miten datan hankinta toteutetaan käytännössä ja näkee samalla LHC:n toimintaa. Ennen toista tai kolmatta yövuoroa kävi kuitenkin mielessä, että kyllä sitä mieluummin menisi nukkumaan kuin lähtisi töihin tässä vaiheessa (kello 23:30). Tämä oli ensimmäinen kerta kesän aikana, kun ennen töihin lähtöä mielessä kävi ajatus, että olisipa mukava jos ei tarvitsisi mennä. Työt yleisesti ovat siis olleet mielekkäitä ja kiinnostavia. Kuitenkin olen alkanut yhä enemmän huolestumaan työn määrästä, mitä täällä voi joutua tekemään jos tänne on oikeasti hommiin tulossa. Vaikka työ onkin ihan mukavaa, niin en silti ole valmis uhraamaan kaikkia iltapäiviä ja viikonloppuja työskentelyyn, niin kuin täällä suurella osalla porukasta näyttää olevan tapana. Aina karmeisee yhä enemmän selkäpiistä, kun menee mihinkä tahansa aikaan (ehkä ihan myöhäistä yötä lukuun ottamatta) kämpillä yläkertaan, niin siellä porukka istuu läppärit sylissä painamassa meneillään olevia projekteja eteenpäin. Pitää vaan nopeasti siirtyä keittiöön ja sieltä takaisin kellariin niin ettei itse joudu mukaan polttamaan itseään loppuun.
Ensi viikolla minulla on siis loma ja monen tunnin tiukan suunnittelun jälkeen olen päätynyt seuraavaan reittiin [formaatti: paikka(päivät)]: Geneve(13) -> Barcelona(14-15) -> San Sebastián(16-17) -> Carcassonne(18-20) -> Marseille(21-22) -> Geneve(23). Minulla on siis suunnilleen kaksi päivää aikaa pysähtyä jokaisessa paikassa. Onnistuin kolmannella yrittämällä ostamaan interraillipun Genevestä (1. Passi unohtui, 2. Aikuisten lippu (100 euroa kalliimpi), 3. Kyllä! 100 euroa palautusta tilille.) ja nyt minulla on jo Marseillea lukuun ottamatta hostellitkin varattu. Näistä saattaa tulla uusia juttua jo viikon aikana, sillä hosteilleissa on usein netit ja iPadilla saanen junamatkojen aikana tärkeimmät asiat eri paikoista purettua.
- comments