Profile
Blog
Photos
Videos
Vihdoinkin oli vuorossa lomaviikko. Suunnitteluun käytetyn ajan puutteen vuoksi en vielä perjantaina saanut lähdettyä matkaan, sillä silloin piti vielä miettiä mihinkä paikkaan sitä ensimmäiseksi menisi ja pestä vaatteet matkaa varten. Päätin jättää Geneven suuren ilotulituksen lauantai-illalta väliin ja suunnata Italiaan jo tuolloin yöjunalla, jotta saisin olla paikan päällä mahdollisimman kauan. Kuitenkin kun olin asemalla tekemässä varausta junaan, jonka oli tarkoitus lähteä Genevestä illalla, kävi ilmi, että tuo oli loppuunmyyty. Yhtään paikkaa ei ollut jäljellä. Seuraava juna lähtisi vasta varttia vaille kuusi seuraavana aamuna. Vähäksi aikaa piti istua alas pohtimaan tilannetta. Hostelli Riomaggioresta oli jo varattu, joten muuallekaan ei oikein viitsinyt lähteä. Ongelmana olisi lähinnä yön viettäminen Genevessä, sillä kämpille takaisin ei ollut enää mielekästä palata. Päädyin lopulta vain ottamaan tuon aamujunan ja viettämään yön Genevessä. Pääsisinpähän ainakin näkemään ilotulituksen.
Ilotulitus olikin aivan mahtava. Pauketta kesti vajaan tunnin verran ja pommeja laitettiin ilmaan sellaisella tahdilla että taivas oli monesti täysin tähtikuvioiden peitossa. Loppuhuipennuksen aikana yötaivasta ei voinut havaita kuvioiden takaa. Tuosta on enää vaikeaa laittaa suuremmaksi, tuohonkin alkoi jo lopussa vähän turtumaan, pommeja räjähteli siihen malliin. Soitin sitten kavereille joiden tiesin olevan paikalla ja liityin porukkaan. Kävi ilmi, että eräällä puolitutulla oli asunto aivan keskustan tuntumassa ja siellä olisi kuulemma lattiapaikka vapaana. Näin yöpymisen ongelma oli ratkennut. Nukuin virkistävät kolme tuntia Geneveläisen kerrostalon parvekkeella. Aamulla reilaus saattoi viimeinkin alkaa.
Ensimmäinen matkakohde oli Italian Riomaggiore, joka sijaitsee Genovan lähellä Cinque Terren kansallispuistossa Välimeren rannalla. Tuonne päästäkseni vaihdoin junia Milanossa, Genovassa sekä Sestri Levantessa. Genevestä tuonne junalla ajoi lähes kymmenen tuntia. Huone hostellissa vaikutti aivan asuttavalta ja ensimmäiseksi testasin sängyn. En edelleenkään pysty nukkumaan junassa, joten pieni päivälepo oli paikallaan. Illasta katselin hieman Riomaggioren keskustaa ja läheisen uimarannan. Ranta oli todella huono, paljon suuria kiviä joiden välistä piti pujotella uimaan. Vesi kuitenkin oli sopivan lämmintä. Kuulin että viereisessä Monterosson kylässä olisi paljon parempi ranta, joten päätin lähteä siellä käymään seuraavana päivänä. Illalla oli kuitenkin vielä pakko testata pitsa italialaisessa ravintolossa. Kyllä ne osaavat noita tehdä, vaikka en ihan kaikkia aineksia menusta tulkinnutkaan oikein.
Toinen päivä Italiassa olikin sitten ohjelmaa täynnä. Aamusta suoritin pienen parin tunnin patikoimisen läheisille kukkuloille. Cinque Terren alueella kalliot nousevat todella jyrkästi merestä ja kylät on rakennettu rinteeseen. Ylhäältä olikin todella hyvät näkymät rannikolle. Aluksi tarkoituksenani oli kiivetä eräälle huipulle asti, mutta 30 asteen helle ja auringonpaiste muuttivat suunnitelmani ja käännyin kukkulalle rakennetusta Madonna di Monteneron luostarista takaisin Riomaggioreen. En tiedä mikä into noilla katolilaisilla on rakentaa luostareita vaikeakulkuisiin paikkoihin vuorien rinteille. Ihan komea tuo pytinki kuitenkin oli ja näkymät olivat hyvät, kuten edellä jo mainitsinkin. Luostari oli kuitenkin muutettu turistirysäksi eikä siellä enää näkynyt munkkeja/nunnia. Patikoinnin jälkeen oli aika käydä testaamassa Monterosson ranta. Tuo oli pitka pienien kivien vallassa ollut ranta jossa oli suunnattomat määrät turisteja aurinkotuoleissaan. Itsehän en aurinkotuoliin investoinut vaan makasin opiskelijabudjettiin sopivammin kivien päällä. Tähän olin tottunut jo Geneven biitseiltä. Vesi kylläkin oli taas täydellisen lämpöistä, lämmintä mutta silti mukavan virkistävää. Kivikossa makoilun sijaan olikin paljon ihanampaa ja rentouttavampaa kelluskella Välimeressä selällään ja antaa aaltojen keinutella itseään. Jonkin aikaa tuota harrastettuni olikin sitten aika hypätä junaan ja lähteä kyselemään seuraavien junien aikatauluja läheisestä La Spezian kaupungista, sillä Riomaggioren pieneltä asemalta ei kuulemma voinut kansainvälisten junien aikatauluja saada ja seuraava matkakohteeni oli Saksassa.
Tuona päivänä minulla oli päällä AS Roman pelipaita, joka ei välttämättä ollut paras valinta miespuolisten asematyöntekijöiden palveluinnon kannalta. Sen verran tylyä palvelua nimittäin tuli La Spezian asemalla. Heti ensimmäiseksi kun kysyin junaa Saksaan niin ilman mitään tarkistuksia tyyppi ilmoitti minulle että Saksaan ei ole enää mahdollista päästä. Olin itse käynyt tarkistamassa reitin netistä ennen asemalle saapumista, joten tiesin tasan tarkkaan että Saksaan menee useampiakin junia, en ollut kuitenkaan ottanut ylös kuin ensimmäisen lähtöajan. Sveitsistä sai niin hyviä matkasuunnitelmia asemilta että oletin täällä olevan jotakin samankaltaista. Unohdin vain että olin Italiassa. Vähän aikaa miehen kanssa tapeltuani paikalle saapui nainen joka sitten heti tarkisti asian tietokoneelta, miehen edelleen julistaessa matkan olevan mahdoton. Kuinka ollakkaan, juuri se yhteys jonka olin tarkistanut netistä löytyi täältäkin, minun tarvitsisi vain varata lippu yöjunaan. Tämä onnistuisi toiselta tiskiltä. Vaihdoin sitten tiskiä. Täältä kysyin paikkavarausta junaan ja mies kassalla ilmoitti heti junan olevan täynnä. En ole ihan varma tarkistiko hän sitä mistään vai eikö pelipaitani vain miellyttänyt hänen silmäänsä. Koska yöjuna Genevestäkin oli ollut loppuunmyyty, päätin lähteä kyselemään taas toiselta tiskiltä tarkempia tietoja muista yhteyksistä yöjunasta tappelemisen sijaan. Täällä mies taas julisti pääsyn Saksaan olevan mahdottomuus, mutta tässä vaiheessa en enää välittänyt hänestä vaan kysyin ajat suoraan naiselta. Sieltähän se toinenkin yhteys, jonka olin katsonut varalle, löytyi. Tällä yhteydellä ei edes tarvinnut varausta yöjunaan. Huvittavinta tässä oli, että kun nainen tulosti minulle yhteydet ja sanoi että näillä pääsee perille niin vielä tässä vaiheessa töissä ollut mies jaksoi sanoa etten kerkeäisi junaan kyytiin enkä näin ollen pystyisi tuota yhteyttä käyttämään. Hyvin se kuitenkin onnistui. Heti junassa vaihdoin Roman paidan pois päältä ihan siltä varalta että minulla oli noin tunnin vaihto Milanossa puoliltaöin. Vähän ikävämpi vaihto oli kolmen tunnin vaihto Chiasson asemalla kanden aikaan yöllä. Tuossa tein päätöksen että menen vain odotushuoneeseen nukkumaan penkille. Pari pulsua oli kuitenkin ennättänyt paikalle ensin ja vaikka penkeillä olikin vielä paljon tilaa, oli huoneessa sellainen lemu ettei sinne oikeasti voinut kuvitella jäävänsä nukkumaan. Tein sitten leirin kylmästi pääsisääntulohallin käytävälle seinän viereen lattialle. Lattia oli hieman viileä, joten laitoin tuulipuvun päälleni lämmittämään (eipähän tullut otettua sitäkään turhaan mukaan reissuun). Toisesta takista tein tyynyn ja pyyhkeen levitin kamojeni päälle näköesteeksi, jos jotakin porukkaa sattuisi yöllä harhailemaan siitä ohitse. Lisäksi pyyhe piti muitenkin kuivata uimisen jäljiltä. Käsillä oli kuitenkin vielä kylmä kun ne koskivat lattiaa, joten vedin sukat niihin. Tässä varustuksessa sain sitten reilun tunnin nukuttua ennen kuin jatkoin junalla kohti Europa Parkia. Tämä on yksi Euroopan suurimmista huvipuistoista.
Europa Parkista ja reissun muusta etenemisestä lisää seuraavassa jaksossa. Stay tuned.
- comments