Hehei, tähän Canberra-elämään alkaa jo tottua!

Pääsee aamulla äsngystä ylös ajoissa ja saa untakin yöllä ihan niinku normaalit ihmiset Suomessakin. Eli jetlag on virallisesti ohi! Yllättävän kauan se kyllä kestikin! On pakkoa sanoa, että olen aika yllättynyt yli viikon jetlagista. Mun huone on edelleen vähän vankilan selliä enemmän muistuttava luukku, mutta viihdyn täällä. On ollut niin kiireinen viikko maanantaista alkaen, että en ole ehtinyt mitään ostoksia tehdä! Ruokakaupassakaan ei ole juuri ehtinyt käydä. Belconnen ostoskeskuksessa mut onkin voinut paikallistaa lähinnä The Murphys -likööriputiikissa ja metsästämässä jotain hemmetin kansallissoitin ukuleleitä Scottylle. Pojat ovat nimittäin saaneet päähänsä perustaa jonkun ihmeen musisointiorkesterin tänne meidän kämppään ja munkin pitäis ilmeisesti jotain kattiloita opetella soittamaan. Hyvää vauhtia Croker (aka. Adam aka. Ace Ventura) yrittää tehdä omaa laulua, mutta sen sanat kertoo lähinnä surullisesta tarinasta, jossa poika nimeltä Croker yritti iskeä tyttöä baarissa ostamalla drinkin, mutta hänellä ei ollutkaan rahaa. Kertosäe menee todella epävireisesti epävireisellä kitaralla. "tree tree motherf***ing treee". En oo siis ihan varma, haluanko juuri musisoida kyseisen ryhmän kanssa. Koitin avokätisesti tarjota pojille apua, ja pyysin ranskalaista taiteilijavaihtaria, joka soittaa pirun hyvin kitaraa, tulla opettaa meijän kämpän pojille edes jotain kitaransoitosta.. Ihme vaan ei poitsuille kelvannut kikkarapäisen ranskalaistaiteilijan yksityistunnit ollenkaan, haha! Ja onneksi sitä ukuleleitä ei ole löytynyt, vaikka sitä on nyt tässä viikko kohta metsästetty.

Maanantaina siis marssin ekaa kertaa luentosaliin yliopistossa ja kyllä mua jännitti. Istuskelin ja kattelin kun tuli kaks niin iloisesti hymyilevää tyyppiä ovesta sisään. Ne istu mun taakse luentosaliin ja sitten tajusin, että ei hitto, nuohan on suomalaisia! Kysyin, että hei tuota ootteko te suomesta ja ne oli kyllä yhtä hämmästyneen ja ilosen näkösiä ku minäki varmasti. Nämä tyypit ovat Niina ja Lasse ja maanatain jälkeen meillä onkin ollut ihan superhauskaa (tai ainakin mulla on ollut, muistahan en mene vannomaan)! Niina ja Lasse on Tampereelta ja opiskeleet jo puol vuotta täällä. Sunnuntaina tulee vielä toinen Emma kuulemma Suomesta, joka on Oulusta. Siinäpä sitten onkin tämän yliopiston suomalaiset opiskelijat. Mutta hyvä vaan niin! Saa puhua englantia. Mut on kyllä pakko myöntää, että onhan se nii hauskaa Lassen ja Niinan kanssa, kun voi puhua suomeksi ja joku munkin vitsi tai huumori menee jollekin joskus perille. Se on nimittäi englanniks välillä vähän monimutkasempaa ja kun kääntää juttuja suomesta englantiin, niin se hauskuus vaan yleensä tippuu johonkin välille. Seuraava tyyppi ketä jäi mieleen, oli Tomomy. Tomomy on Japanista ja kans ollu jo puol vuotta täällä opiskelemassa englantia. Se ryntäsi luentosaliin myöhässä ja japanilaiseen tyyliin hymyillen korvasta korvaan ja hihittäen ja melkein kompastuen. Tomomy on kyllä ihan hullun hauska tyyppi ja opettanu esim. japanilaisia lastenlaulupelijuttuja (ja juomapelejä): "takanukitakanukinukiki knii nuki!!" Kenestäkään ihmisestä ei voi kyllä tulla edes oikeasti niin hyvälle tuulelle vaan kattomalla sitä ku Tomomysta! Sitten on ranskalaiset poitsut Fransuaaaa ja Kutsi (niin kuin heitä kutsun), puolalainen Sylwia, mexicolainen Andreas, englantilainen Ben, sakslainen Diane/Dean, jenkkkityttöjä tosi monta, jenkkiläinen pariskunta.. Noiden kanssa nyt lähinnä olen tässä viikkoni viettänyt. Jotenkin sitä kuitenkin on päätynyt hengailemaan Niinan ja Lassen kanssa, koska tuun niiden kanssa tosi hyvin juttuun.

Maanantaina meillä oli iltapäivällä vähän AussieBBQ:ta yliopiston sisäpihalla. Olin ihan mielissäni, että NY RILLAATAAN! Nii ja mitä vielä. Kätysiä kokolihamakkaroita, paistettua sipulia, kylmää paahtoleipää, ketsuppia ja BBQ-kastiketta, vesimeloania ja hunajamelonia. Se on oikeasti niiden BBQ! Maanantaina siis alkoi orientaatioviikko ja aloitusbileet oli myös meidän kämpillä, ja sieltä paikalliseen opiskelijabaariin Lightyyn (Light House). Teemana oli Jungle fever. Aussit ainakin rakastaa teemabileitä. Sitä ei oo voinut olla huomaamatta tällä viikolla.. Trisha ja Miriam (kämppikset) pakottivat mutkin pukeutumaan, vaikka sanoin, ettei mulla oo täällä mitään kamoja. No kyllähän niitä alkoi löytymän taas vaatekaapista jos toisestakin ja mulle kerättiin vaatteet kasaan meijän kämpän tyttöjen kaapeista ja yläkerran Lulukin oli tuonu mulle pantterilegginssit sillä välin kun olin asioilla. No jotkut safarirytkyt niskassa sit suunnistin sinne lightyyn ja kivaa oli! Niina ja Lasse taas olivat mielissään, että "saatiin kunnon suomalainen tänne, jolle naukkuki maistuu".

Tiistaina mexicolainen Andreas oli ilmeisesti ottanut mun ja Lassen yöllisestä tortillavitsitä vaariin ja kutsui kaikki mexicolaiseen iltaan, jonne itse valmisti ruokaa. Mulla oli huono omatunto siitä vitsistä, mutta ilmeisesti muutkin olivat sitä pyytäneet tekeen safkaa, kun ei se siellä kaupassakaan yksin ollut käynyt. Maksettiin kaikki 8 dollaria ruuasta ja viinistä ja Andreas kokkasi hiki hatussa burritoja, tortilloja, tacoja, erilaisia kastikkeita, papumössöjä.. Oli kyllä hyvää ruokaa! Tapasin myös alunperin filippiiniläisen Justinin, jota kaikki sanoo Pandaksi. Panda asuu autossansa ja kiertää ympäri Australiaa, Jenkkejä, Aasiaa.. Soittaa kitaraa kaduilla ja elää niillä rahoilla. Panda nimi passaa sille kyllä, koska se jäpikkä on varmaan mun pitunen ja aika monta kertaa mua isompi muuten ja sen kasvot on ihan pandan kasvot. Panda nyt punkkaili sitten sen Fransuaaan sohvalla ja soitteli meille skittaa ja lauleli koko illan. Hauska tyyppi!

Keskiviikkona startattiin rock climbingiin ja vettä satoi ihan kaatamalla! Rock climbing oli sisällä sellasessa hallissa, mutta siellä oli kyllä ihan yhtä kylmä ku ulkonakin! Oli pakkokin kiipeillä, ettei kärvistele kun torakka kylmissään. Tapasin aika, hmm, mielenkiintoisen runomiehen kun Anthony, jonka englannista ei saanut mitään selvää, koska hän halusi puhua hieman vanhanaikaista engalntia, kuten hän asian ilmaisia. Anthony oli mm. juuri sen ikäinen kuin hänen ikänsä on ja Anthony oli hyvin kiinnostunut suomalaisesta runoudesta ja oli hyvin pahoillani, etten osannut yhtään suomalaista runoa ulkoa. Lasse oli Anthonyn pari kiipeilyjutuissa ja mua kyllä vähän pelotti, kun Lasse killuu katon rajassa siellä hallissa ja Anthony maalailee taivaanrantaa ja vähän hiissuttelee turvaköyttä kireälle samalla. Saatiin ilmasta pizzaa ja kilpailla ilmaisista Stonefest-festareiden lipuista.

Tiistai yönä mun oveen oli ilmestynyt lappu, jossa A top kämpän tytöt kutsui mutkin syömään ja juomaan 6pm niiden luokse. Sinnehän sitten suunnistin kämppisteni kanssa kun oli selviytynyt kiieilyjutuista, kuuman suihkun kautta vermeisiin. Keskiviikon teema oli Tennis hoes 'n' Golf Proes. Taas kerran kerroin, ettei mulla ole teemavaatteita. Tällä kertaa mulle revittiin Scottyn t-paita päälle, omat shortsit, jotka menee ihan tennisshotseista, Scottyn hemmetin isot tennissukat, jotka oli kirrattu polvii saakka,tennarit ja joku ihan mauton Australiahikinauha päähän. Näytin ihan urpolta turistilta! Onneks en kyllä ollut ainoa.. A Topissa oli ihan hulluna porukkaa ja sama monttu-auki-efekti toistui. Ainoana ulkomaalaisena nökötin ja koitin miettiä, että ketä monesta kymmenest yhtä aikaa puhuvasta ihmisesta kuuntelisin, koska yhdenkin kuuntelu tekee vaikeuksia välillä. Hauskaa oli! Meidän kämpässä taas vuorostaan oli oikea peliareena, koska sisällä pelattiin tennistä useilla palloilla ja pallot poukkoilivat pitkin käytävän seiniä. Meillä on myös rugbyn pelaaminen sallittua sisällä. Itse koitan pysyä lähinnä pois tieltä. Matkalla baariin nähtiin paljon kenguruja campuksen nurmikoilla. Ne olivat tulleet syömään isossa laumassa. On hauskaa huomata, että baarissa alkaa saamaan jo tuttuja yliopistolta ja asunnoilta, joiden kanssa voi mennä juttelemaan ja hengailemaan. Äkkiä täällä kyllä tutustuu ihmisiin, jos vain haluaa tutustua.

Torstaina lontustelin veneretkelle, jota ei sitten ollutkaan jonkun väärinkäsityksen vuoksi. No yliopisto sit tarjos juotavaa ja syötävää sen purjehdusclubin tiloissa. Voin kertoa, että lähinnä maistui jäävesi ja kahvi, mutta yleisön pyynnöistä johtuen jouduimme ranskalaisen Kutsinkin kanssa juomaan sivistyneesti bisset ja sidut. Illalla tulin kotiin ja meillähän oli juhlat. Näissä festeissä ei varmaan muuta teemaa ollutkaan kuin sotkeminen, joten päätin linnoittautua teemuki kourassa, villasukat jalassa, lökärit korvissa ja lasit silmillä nörttäämään omaan huoneeseeni kurssivalintojen muutoksia. Ja hyvin nörttäsinkin! Sain rukattua mun lukujärjestyksen niin, että mulla on joka viikko pe, la,su,ma vapaata. Yön nörttäilin ja tsättäilin Suomeen ja iloisestihan valui talon muut asukkaat kotiin riennoiltaan. Yksi märyn kanssa, toinen etsien paniikissa rahaa jostain taxiin, muutama ihan suoraan kävelleen. Toinen satsi sitten yrittikin ikkunasta sisään ja konttasi lopulta auki olevasta takaovesta. Sen jälkeen pojat alkoivat harjoitella taas surullisen kuuluisaa "tree tree motherf***ing treeeee"-biisiä, syömään ihan-mitä-vain-irti-saa-ruokaa kaapeista ja painimaan. Olin pirun iloinen villasukat jalassani, että jäin kotiin!

Tänään, perjantaina, lähdin aamulla jo yliopistolle tekemään kurssivalintojen muutoksia ja eksyin tietenkin. Tässä maassa ja kaupungissa ei tykätä yhtään mistään opasteista ja viitoista! Argh. Aurinko paistoi niiiiiiin lämpimästi tänään ja tarkeni ilman takkiakin. Scottyllä oli työhaastattelu yliopistolla johonkin assaritutorihommaan ja sen jälkeen lähdettiin lounaalle Mallin Food Courtiin. Scotty lähti töihin ja minä lähdin Niinalle ja Lasselle kahville. Ihan huippua, että voi mennä jonkun luo kahville! Ei nämä täällä kahvittele keskenään niinkö aamukahveja ja päiväkahveja. Ei se ole ollenkaan tapa täällä. Olen ihan mielissäni, kun Niina ja Lasse pyytää mua kahville. Voi ihminen olla pienestä asiasta tyytyväinen. Tarkoitukseni oli kävästä joku puolen tunnin reissu niillä tuossa 100m päässä, mutta juttua riitti ja hoksasin, että istuin siellä pari tuntia. Niiden kämpässä on semmonen tavallaan oma takapiha, jossa istuttiin auringossa ja juotiin kahvia. Lasse sanoo sitä paikkaa toimistoksi. "Mennäämpä tonne toimiston puolelle kahville" ja siellä se chillaa lukien päivän lehteä ja musiikkia kuunnellen. Niinan kanssa päätettiin lähteä keskustaa kiertämään kauppoja, koska perjantaisin on täällä "late-shopping" ja kaupat 9 asti auki. Muuten täällä meneekin kaikki kaupat viiden, puoli kuuden aikaan kiinni. Scotty ja Croker päättivät sitten lähteä myös jälleen kerran etsimään ukuleleitä ja kaiuttimia (toivon syvästi, ettei sitä ukuleleitä ainakaan saa kytkettyä minkäänlaisiin kaiuttimiin kiinni). Meidän Campus Village tarjosi ilmaista mexicolaista ruokaa ja käytiin hamstraan burritoja ja limsaa messiin tuolta kerhotiloista ja ajettiin keskustaan. Ukuleleitä ei löytyny!

Illan olenkin tässä ihmetellyt ja tehnyt reissusuunnitelmia. Alkaa vaikuttaan jo ihan kivalle! Meillä on mid season break, joka kestää viikon ja silloin on tarkotus Niinan, Lassen, Tomomyn ja Yurin(?) kanssa suunnata Cairnsiin ja sieltä sinne ja tänne surffaan, snorklaan ja minä ehkä sukeltamaankin. Scottyn kanssa taas ollaan suunniteltu Road tripiä Melbourneen ja sieltä Great Ocean Roadille. Ja päätettiin, että se on viimisen päälle sniiduilureissu ja me nukutaan teltassa tai sitten koitetaan saaha majotus jostai muualta ilmaseks. Pitää pyytää pari muutakin tyyppiä mukaan, niin saa kuluja pienemmäks. Mun pitää myös ottaa selvää, miten saan ajaa autoa täällä niin ei tartte Scottyn yksin ajaa, koska jo Melbourneen yksistään on tiestä riippuen 800-900 km matkaa ja me lähetään yöllä ajalaan, niin oltais jo kuitenkin iltapäivällä Melbournessa. Siellä Great Ocean Roadilla voi nähdä pingviinejäkin kun aurinko laskee. Oon ihan täpönä ilonen ja onnessani ja toivon, että joku pankkiiri lahjottas mulle paljon rahaa yhdessä yössä! Yks reissu on vielä sellanen meidän kämpän kämppisten reissu. Scottyn porukat asuu parin tunnin päässä täältä tonne rannikolle ja ne lähtee lomalle viikoks, joten me mennään D Blockin asukkaat niiden tilalle hengaileen pidennetyksi viikonlopuksi lähinnä surffaamaan ja ottaan aurinkoa. En malta oikeasti odottaa, että täällä tulee kesä (ja inhoan ihmisiä, jotka sanoo kaikkeen, että en malta odottaa)!!

Aamulla zumba ja nyt nukkumaan!