Profile
Blog
Photos
Videos
Terveppä terve!
Täällä sitä kirjoitellaan kahden tunnin yöunien jäljiltä ja vieläkään ei väsytä. Ranskan reissu tuli tehtyä ja se oli hyvinkin onnistunut. Heiska mainitsi jossain vaiheessa, että olisi vähän kuin pakottanut minut mukaan, mutta eihän asia suinkaan niin ollut. Mieluustihan minä menin katsomaan kun vuorten Heidi hihkui Alpeilla! Hihkuin itsekin. Bussilla siis mentiin, aivan kuten Puolaankin.
"Eurolines, eurolines….meitä kuljettaa eurolines!"
Matka oli pitkä, mutta sen arvoinen. Oltiin perillä Chamonixssa aamulla puoli yhdeksän aikaan ja suunnattiin heti etsimään hotellia. Vähän aikaa pyörittiin pitkin ja poikin, kunnes päätettiin kysyä apua eräältä paikalliselta. Tämä nuori herra osoittautuikin sitten hyvin ystävälliseksi tapaukseksi ja hän selvitti meille hotellin paikan ja tulosti vielä kartankin. Hienosti löydettiin perille ja löydettiin avaimetkin hienosti postilaatikkoon kätkettynä. Ekana päivänä oli todella sumuista ja me ei todellakaan nähty mitään vuoria. Sen kyllä aisti, että jotain on ympärillä, mutta mitään ei näkynyt. Seuraava päivä valkeni onneksi kirkkaana ja huusin innoissani Heiskalle, kun verhot avasin. Siinä ne oli, hemmetin komeat vuoristonäkymät suoraan edessä. Me ei sitten kauaa aikailtu vaan vetästiin tuulipuvut päälle ja suunnattiin etsimään jotain keinoa päästä vuorille. Tähän aikaan vuodesta sinne kulki vaan sellainen puksujuna, mutta sekin meni lähes 2000 metriin mikä sopi meille oikein hyvin. Ylhäällä odotti sitten kyllä komeat maisemat. Siellä ihasteltiin ja kuvattiin kilpaa korealaisten kanssa. Ne sitten myöhemmin halus jokainen meidän kanssa samaan kuvaan, niin jossain kuva-albumissa Koreassa on sitten Elskun ja Heiskan naamat. Heiska myös soitti äidille ja minä sitten isälle, kun kerran Alpeilla oltiin. Juotiin myös kupit kuumaa ja matkattiin takaisin alas samaisella puksutusjunalla. Loppupäivä otettiin paljon kuvia ja shoppailtiin. Käytiin syömässä todella hyvät pitsat ja painuttiin pehkuihin. Vuoristoilma väsyttää. Viimeinen päivä olikin sitten taas pilvinen. Vuorilla satoi lunta ja alhaalla vettä. Pyörittiin kuitenkin edelleen kaupungilla ja maisteltiin paikallista olutta (joka oli vain 4,7 %). Hieno reissu oli, ei voi muuta sanoa! Yskä vähän tietty latisti tunnelmaa, mutta en antanut sen käydä niskan päälle.
Bussimatka takaisin Belgiaan oli vähintäänkin mielenkiintoinen; ensin bussin valtasi Ranskan poliisi, joka tarkasti kaikkien passit ja joidenkin matkalaukut. Me suomalaiset saatiin tietysti olla rauhassa. Ei se mitään vielä, jatkettiin matkaa jotain muutama sata metriä, niin meidät pysäytti Ranskan tullimiehet ja sama show alkoi alusta. Tullimiehet löysi sitten varmaan jotain epäilyttävää, sillä muutama tyyppi ei enää palannut takaisin bussiin, kun lähdettiin kohti Geneveä. Suurin osa niistä tyypeistä kuitenkin hyppäsi kyytiin, kun palattiin Ranskan puolelle. Silti loppumatkan oli vähän sellainen tunne, että millaisten tyyppien kanssa täällä oikein matkustaa? Kuski sekoili matkalla Belgiaan oikein kunnolla ja ajeltiin Pariisissakin tunti ylimäärästä, mutta turvallisesti päästiin perille Brysseliin ja sieltä sitten junalla Leuveniin.
Leuvenissa meitä odotti sitten illalla yhden vaihtarikaverin syntymäpäivät ja ne olikin pippalot. Yhdeksältä aloitettiin ja puol neljän aikaan aamulla lopetettiin. Heiskan kanssa nautittiin muutama olut puoliksi ja belgialaisia oluitahan ei tarvitse siis kovin montaa ottaa tullakseen humalaan. Pelattiin juomapelejä, laulettiin onnittelulauluja useammallakin kielellä ja kitarakin oli muutaman ihmisen käsittelyssä. Hauska ilta oli, ei voi muuta sanoa. Paikalla oli väkeä Suomen lisäksi Hollannista, Etelä-Afrikasta, Tanskasta ja Saksasta. Kähee oli pössis!
Aamulla sitten odotti karsea herätys kahden tunnin yöunien jälkeen, mutta meillä oli vielä yksi tutustumiskäynti tekemättä ja sekin oli Aarschotissa klo 8.30. Minun ex-ohjaaja oli meitä vastassa ja me sitten juotiin kahvit siinä aseman kahvilassa aikamme kuluksi. Itse vierailukäynti oli ihan ok. Esittelivät meille isoa pakkausfirmaa jossa suurin osa työntekijöistä on kehitysvammaisia. Siellä työskentelee myös pari toimintaterapeuttia, mutta ei ihan perinteisessä mielessä. Esittelyn jälkeen Jeroen esitteli meille vielä Aarschotin markkinoita ja kaupunkia muutenkin. Ensimmäinen asia mikä siellä nähtiin oli se, kun kaksi todella rumaa ankkaa paritteli keskellä katua. Ainakin saatiin hyvät naurut. Kaupunkikierroksen jälkeen mentiin sitten valmistamaan lounasta Jeroenin kämpille. Tosin sitä ennen käytiin vielä oluen tukkuliikkeessä hakemassa meille vähän oluita maisteltavaksi. Lounaaksi saimme sitten toastit Jeroenin aika hienossa kämpässä. Saatiin myös kuulla sen mielenkiintoisesta suhteesta citronella puuhun, joka varjelee Jeroenia hyttysiltä. Meillä oli kyllä todella hauska päivä kylän pahasessa nimeltä Aarschot. Jeroenkin oli kerrankin vittuilematta, mutta ehkä sillä, että en ole enää sen opiskelija, on jotain tekemistä asian kanssa. Aika hyvin kuitenkin, että se uhrasi puolet vapaapäivästään meidän viihdyttämiseen ja tarjosi vielä ruuatkin. Eipä jäänyt huonoa fiilistä siitä ihmisestä. Oli kiva päivä, ja se jatkuu vielä illalla Kaminskyssa.
- comments