Profile
Blog
Photos
Videos
Kolme paivaa, kolme yota - Kodaikanal alkaa hiljalleen avautumaan aarimmaisyyksiin viedyn kerrospukeutumisen myota. Kerroksia on housujen suhteen kolme, paitoja menee paallekkain nelja - toistaiseksi sukkia nayttaa olevan vain luvallinen parillinen maara eli yhdet molemmissa kintuissa. Kylma on siis ja silti - ainakin hetkittain. Aurinko paistelee arvaamattomasti, yleensa parhaiten aamu kymmenen ja kahdentoista valimaastoissa, sitten pimenee ja sumenee eli vuoristoiset sumut ottavat yleensa aavemaisuudessaan haltuun Kodaikanalin ja loppupaiva mennaan lahes kasituntumalla nakyvyyden vaihdellessa muutamasta metrista kymmeniin. Pitkalle voi paasta Kodaissakin, muttei nahda sentaan.
Viileys sinansa on ollut osaltaan alavien maiden jalkeen aivan tervetullutta. On istuskeltu kaavuissa ja peitteissa ja imeskelty teeta, poltettu kynttiloita lahes molemmista paista, paettu ulos kampasta urheilemaan kun sisalla on lopulta paivisin kylmempi kuin ulkona ja sitten toisaalta viskottu kolme-nelja kerrosta vallyja paalle kun yoaika on alkanut. Eilen tuli tehtya karvas huomiointivirhe ja jatettya yoksi ikkunaverhojen suojiin yksi ikkuna jopa auki. Aamulla sitten tuumittiin poikkeuksellista ilmaston muutosta (totta on nakojaan vaikka ilmastokriitikot muuta vaittaisivat) ja painettiin mieliimme vastaisuuden varaksi ikkunan tarkistustoimenpiteet iltaiseksi ohjelmanumeroksi.
Kodaikanal on suhteellisen ruuhkaisa paakaduiltaan, mutta epailematta silti perinteisesta Intiasta kivasti poikkeava vuoristo/kukkulakyla. Onhan sita taallakin porukkaa ja toisaalta matkailukeskittymaa, mutta toisaalta tahan Intiassa kohtuullisen jaatavaan aikaan meno on suhteellisen rauhaisaa ja hinnat asumisten suhteen jotensakin jarkevat. Kodaikanalin keskuksesta vastaa jarvi, joka kieltamatta mutkittelee yllattavan useisiin suuntiin ilman mitaan tarkkaa suunnitelmallisuutta, vaikka epailykseni ovatkin voimakkaat, etta kyse on tekojarvesta. Kodai leviaa sitten jarven suunnasta useisiin suuntiin makisissa olomuodoissa. Makisten olomuotojen myota myos sateet ovat yleensa helposti saatavilla, mutta toisaalta talla kertaa olemme vaistaneet moiset morot muutaman ripsinnaltaan huokean hetken myota. Olemme siis kaikkiaan erittain hyvassa sijainnissa ja asetelmiltamme edukkaassa muodostelmassa - sateet tekisivat kelista arvaamattoman jaatavan ja sita emme sentaan hulluuksissamme toivo.
Ulkoilusta vastattiin tanaan etsimalla pyorat jarven lahistolta ja niilla sitten kierrettiin, kuten jo mainittua, muodottomuudessaan hammentava vesisto pienin variaatioin lahistojen kylapoluille. Takaisinkin loydettiin talla(kin) kertaa jarvitielle. Jos kunnoissa pysytaan voisi koittaa hippastella itsensa vahan korkeampiinkin ilmanaloihin pyorien viemana, mutta siita sitten sen mahdollisesti toteutuessa myohemmin.
Kamppamme on sitten toistaiseksi parasta mihin Intiassa on asumusten osalta paasty. Peittoja piisaa, lakanat valkoiset, pyyhkeet ja siisteys yllattavan kovalla kunnolla. Loytyypa se oikein televisiokin (mika erittain usein kuppaisemmastakin kampasta Intiassa) ja sielta sitten ainakin 5-10 katsottavaa (toisin sanoen meille edes etaisesti ymmarrettavin kielin varustettua) kanavaa. Niinpa kun ulos ei tarkene menna ja sisallakin saa kalsaria pukea paalle, etta vessassa tarkenisi piipahtamaan, on hyva toljottaa dokumentteja lentokenttien salatusta maailmasta ja elokuvia itselle unohdetuista aihemaailmoista. Siinapa sita valipaivien touhuamista.
Soidessa: David Holmes - Caddell Returns
-K
"The eye sees only what the mind is prepared to comprehend."
Henri Bergson
- comments