Argentiina vs. Muu maailma

Sunnuntaiaamu valkeni odottavissa tunnelmissa. Suuri päivä oli koittanut. Tiedossa ensimmäiset futisväännöt paikallisten sekä muiden rantaruotsalaisten kanssa. Mahtuihan ryhmään sekavaan myös muutama engelsmanni, jokunen ranskis ja spanieli, Texas-ranger ja paikallisten Pablojen lisäksi myös yksi pakollinen Diego. Pelipaikkana huikaiseva Stadio Canchita, Autopista 25 de Mayon moottoritiesillan alla.

Tuttuun tapaan lähdimme matkaan varmoin ottein ilman puhelinta, ottamatta edes muistiin paikan osoitetta. Määränpäässä metrotunnelista ylös kavuttuamme lähdimme vaiston varassa seuraamaan autopistaa ja etsimään kenttää. No tietystihän kenttiä oli samaisen sillan alla "muutama" monessa alikulussa. Pienenpientä hakuammuntaa paikalle löytäminen oli, mutta löysimme kuin löysimmekin ajoissa perille...ja tapansa mukaan paikalliset saapuivat pelipaikoille hitusen myöhässä.

Hämmästyttävää oli huomata kaikkien vetelevän päällensä viimoisen päälle uusia adidaksen pelivermeitä, kun itsellä oli mukana vain rikkinäiset tennarit ja farkkusortsit. Eihän tämän sentään mitään välineurheilua pitäisi olla? No, viimeistään pallon pyörähdettyä peliin selvisi ettei jalitsua pelkillä välineillä pelata. Toki kentällä hääri muutama hyvillä taidoilla pilattu pelimieskin, varsinkin täydelliseen Bocan peliasuun virittäytynyt täysin Messin oloinen kaveri oli kentällä Herra ja Hidalgo. Kohtalaisen tiukkojen tilanteiden jälkeen Argentiina voitti Muun maailman joukkueen parilla räkäisellä maalilla. Vakuutimme tarkkailijat kuitenkin oivalla pelinrakentelulla sekä maagisilla paikkojen tuhlailuilla siinä määrin, että jatkosopimukset tuleviin peleihin tuli allekirjoitettua.

Puolentoista tunnin pelailut lähes neljänkymmenen asteen kuumuudessa tuntui kuin tuntuikin hapottavan jalkoja, ja nosti jopa hien pintaan.Edes lauantainen nestetankkaus ei helpottanut oloa...Kaiken kaikkiaan pelaaminen maistui erittäin hyvälle, ja porukan pelihuumori oli kohdillaan. Kiitos Bruno & Co.

Terveisiä Palloliittoon, Antsa ja Petu