Profile
Blog
Photos
Videos
Hola amigos!
Baja California/Chepe -reissu oli aivan ihana! Perjantaina koulun jälkeen lähdettiin hirveellä kiireellä lentokentälle ja koneeseen kohti La Pazia. La Pazissa vuokrattiin auto ja lähettiin saman tien ajamaan kohta Todos Santosta. Georgie ajo ekaks, mikä on vähän hassua, sillä Georgie on Australiasta ja tottunu siis ajamaan väärällä puolella tietä. Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin ja löydettiin perille jopa ilman karttaa. Todos Santokseen päädyttiin ehkä joskus seiskan aikaan ja mentiin syömään Hotel Californiaan. Siis kyllä juuri siihen samaan Hotel Californiaan, josta Eaglesit laulaa. Ruoka oli aivan tajuttoman hyvää ja melkein joka viides biisi oli Hotel California. Itse hotellikin vaikutti ihan mukavalta. Ainakin sisäpiha oli tunnelmallinen ja siisti. Ruoan ja oluitten jälkeen lähettiin ajamaan etelään ja kohti Cabo San Lucasia. Tultiin perille suht myöhään ja hotellin etsimisessä kesti aika kauan, koska kaupungin keskustassa oli joku iso tapahtuma ja poliisit oli sulkenu katuja.
Seuraavana päivänä oli tarkotus lähteä surffitunnille kaupungin ulkopuolelle biitsille nimeltä Los Cerritos. Biitsi oli todella kaunis ja hiekka hassun mustavalkosta. Kaikista parasta oli, ettei koko rannalla ollut yhtään ketään! Sesonkiaikaan se varmaankin kuhisee turisteja, koska kaikki hinnat oli dollareissa ja muutenkin oli kallista. Surffaaminen oli törkeen hauskaa ja pääsin jopa ekalla yrittämällä laudalta pystyyn! Surffaamisen jälkeen oltiin niin väsyneitä ettei jaksettu tehä melkein yhtään mitään. Mentiin suht. aikasin nukkumaan ja ajettiin aikasin seuraavana aamuna Cabo San Lucasiin.
Launtaina lähettiin kattomaanCabon turistinähtävyyksiä, eli otettiin venekyyti el Arcon (kivinen kaari Cabon eteläkärjessä) ympäri. Kovan aallokon takia ei päästy käymään Lover's Beachilla eikä Divorce Beachilla, mutta onneks läheiselle minibiitsille pääsi veneelläkin. El Arcon ympärillä pyöri pari merileijonaa ja tosi paljon pelikaaneja. Ehittiin olemaan minibiitsillä varmaan pari tuntia, kunnes yksi jättiaalto vyöryi rantaan ja kaikkien meijän kamojen päälle. Mä ja Georgie oltiin just vesirajassa kävelemässä kun aalto tuli. Yritin huutaa muille et nappaa kaikki arvotavat ylös, mut eihän ne mitään kuullu. Vähän ton aallon jälkeen päätettiin soittaa venekyyti takas Caboon, ottaa auto ja lähteä etsimään parempia biitsejä, joissa ois ollu vähän rauhallisemmat aallot. Ajeltiin hetki rantaa edes takas, kunnes päädyttiin siihen, että lähetään jo samana päivänä ajamaan kohti La Pazia. Ajettiin Los Barrilesiin ja käytiin maailman huonoimmassa ravintolassa syömässä. Oli ihan törkeen kallista, huono ja hidas palvelu. Yövyttiin matkan varrella olevassa hotellissa, jossa ei ollu ketään muita asiakkaita kun me.
Aamulla ajettiin La Paziin ja heitettiin Georgie saman tien lentokentälle. Tän jälkeen mentiin ettimään hostellia La Pazin keskustasta. Hostelli löydettiin suht helposti ja se oli aivan älyttömän halpa! Paulan piti tehdä yksi kotitentti, joten me lähdettiin Eevan ja Sophian kanssa etsimään kivaa biitsiä, jolla ottaa aurinkoa. Ajettiin La Pazista pois päin ja löydettiin yks tajuttoman kaunis biitsi. Aurinko oli kuitenkin menny jo pilveen niin päätettiin vuokrata kajakit ja lähteä melomaan. Oli ihanaa meloa, kun meri oli ihan tyyni, ilma lämmin ja meri aivan tajuttoman kirkas ja lämmin! Sidottiin kajakit yhteen keskellä merta ja käytiin uimassa. Oli rentouttavaa hengähtää hetki ja vaan kellua, kun koko viikonloppu oltiin suhattu edes takas. Koko viikon kaikki oli varotellu hurrikaani Rickistä ja La Pazissa hurrikaanin tulon kyllä huomasi. Maanantaina alkoi nimittäin sataa kaatamalla. Oltiin juuri ajamassa takas La Paziin kun kadut alko tulvimaan kunnolla. Illalla alko vähän jo pelottaa että onko kaikki lautat ja lennot peruttu keskiviikolta hurrikaanin takia, joten päätettiin lähteä juhlimaan. Mentiin paikalliseen kuppilaan ja tilattiin pullo Tequilaa. Oli tosi kiva pitkästä aikaa olla juhlimassa. Kuppilasta mentiin sitten paikalliseen baariin nimeltä Tequilas. Suosittelen kaikille jos meette La Paziin! Omistaja oli aivan älyttömän kiva. Se päästi Eevan jopa tiskin toiselle puolelle kaatamaan kaikille juotavia. Ilta oli superhauska ja sen huomas seuraavana päivänä.
Aamulla auto tuli hakemaan meidät ja lähettiin Espiritus Santos -saarelle. Venettä ajo kaks meitä vähän nuorempaa poikaa, jotka oli älyttömän mukavia. Niillä oli meille virvokkeita ja olutta messissä. Espiritus Santos on yks kauneimmista paikoista, joissa oon koskaan ollu. Käytiin snorklaamassa ja kattomassa merileijonakoloniaa. Aaltoja oli sen verran, ettei päästy niitten kanssa uimaan, harmi sinänsä. Käytiin parilla autiolla biitsillä ja syötiin kalaa. Oli ehkä täydellisin krapulapäivä koskaan! Käytiin kanssa ettimässä saaren keskiosassa olevaa järveä, mutta se oli kuivunut. Kun saavuttiin takas oltiin niin poikki että mentiin melkein suoraan nukkumaan. Niin ja meinasin melkein pölliä yhden koiranpennun siltä tyypiltä, joka järkkäs ton retken saarelle. Ne oli niin sulosia, että oisin adoptoinu niistä kenet vaan jos Eeva vaan ois huolinu meijän kämppään koiran :D Nii ja kaiken lisäks ne ei ollu myynnissä.
Keskiviikkona Eeva ja Sophia lähti aamulennolla Guadalajaraan ja me lähettiin Paulan kanssa lautalla Topolobampoon. Lauttamatka oli ihan perseestä, mutta tavattiin about 60v. meksikolainen pariskunta, jotka oli ihan mahtavia! Saatiin harjotella vähän espanjaa ja kun saavuttiin mantereelle, mentiin sen pariskunnan kanssa samalla taksilla Los Mochisiin.
Torstaina oli tarkotus mennä Chepe-junaan, mutta saatiin hotellista selville, että halvempia junia ei mene kuin joka toinen päivä. Otettiin sitten Los Mochisista bussi El Fuerten kaupunkiin. El Fuerte oli ihana idyllinen pikkukaupunki ja meidän hotelli ehkä kaunein koskaan! Niin ja hotellin omistaja niin paras mamma. Meijän huone makso vaan 400 pesoa ja sieltä oli suora näköala joelle. Hotellissa oli joka puolella kolibreja, kukkia ja kaktuksia. Saatiin siltä omistajalta kans ilmaset kokikset ja treenattiin taas espanjaa. Käytiin kävelemässä jokirannassa ja ihan hotellin vieressä olevassa linnassa. Oli ihanan leppoisa päivä kaiken kaikkiaan.
Perjantaina aamulla hotellin omistaja ajo meidät kaupungin keskustaan ja tuli meidän kanssa syömään aamiaista. Sen jälkeen käytiin hakemassa laukut hotellilta ja omistajan mies heitti meidät juna-asemalle ja kertoili kaupungin historiasta matkalla. Chepe-juna ja Copper Canyon oli sairaan kiva tapa matkustaa. Nähtiin kanjoneita ja tavattiin junassa sattumalta vanhat kaverit, nimittäin se 60v. pariskunta, joka tavattiin lautalla. Ne oli niin ilosia ku oltiin samassa junassa ja juteltiin taas vaikka mitä. Tavattiin junassa kans kaks meksikolaista poikaa, jotka oli matkustanu jo pari kuukautta ympäri Meksikoa. Ne oli kanssa jäämässä pois Creelissä. Kun saavuttiin Creeliin, tajusin, että vaatetta oli tullut mukaan aivan liian vähän. Siellä oli aivan sairaan kylmä! Ei mikään ihme sinänsä, oltiin nimittäin tosi korkealla vuoristossa. Meidän hostelli oli aivan paras. Dormi makso 100 pesoa yö ja siihen kuulu aamiainen ja illallinen. Illalla käytiin vähän shoppailemassa (ostin pipon ja kaulahuivin) ja syötiin illallinen hostellilla. Siellä oli (taas) tosi kivoja ihmisiä. Tavattiin esimerkiks yks about meijän ikänen tyttö ja sen äiti. Se äiti oli ihan kauhuissaan kun oltiin Paulan kanssa kahestaan reissussa. Illallisen jälkeen mentiin koko hostelliporukan kanssa viereiseen kahvilaan, jossa soitti inkkaribändi hyvää musaa. Juotiin kaakaota, kuunneltiin musaa ja juteltiin tyyppien kanssa. Tavattiin yks Argentiinalainen poika ja kaks serkusta Barcelonasta. Toinen niistä serkuksista, Laura, opiskelee kans Tecissä. Sit kahvilaan tuli kans ne kaks poikaa, jotka oltiin tavattu junassa. Oli tosi lepposa ilta.
Aamulla lähettiin kanjonikierrokselle serkusten ja yhen chihualaisen pariskunnan kanssa. Meidän autokuski oli aivan sairaan nuori. Sillä oli vielä äänenmurros menossa, joten en tietty tajunnu yhtään mitään mitä se puhu. Kanjonit oli aivan mielettömät! Tuli tosi pieni olo ku seiso jyrkänteen reunalla monta sataa metriä pudotusta alapuolella. Pari paikkaa, jossa käytiin oli vähän pelottavia kun siellä ei ollut mitään kaiteita jyrkänteiden edessä. Maisemat oli kyllä huikeat. Kanjonikierroksen jälkeen otettiin bussi kohti Chihuahuaa. Yhessä vaiheessa bussimatkaa alko pelottamaan ihan sikana kun tajusin, että takapenkillä istuu iso mies, jolla on tatuoitu kaks kyyneltä silmäkulmaan. Musta se on vaan jonkun huumejengin merkki, mut Paula oli vähän toista mieltä. Sen mielestä se mies oli tappanu kaks miestä. En tiiä, mutta se onneks jäi eri pysäkillä pois kun me. Chihuahuassa löydettiin ehkä maailman huonoin hotelli yöks. Kaupungin keskusta oli muutenki tosi pelottava. Siellä ei ollu ihmisiä! Chihuahua on tosi iso kaupunki ja lauantai-iltana siellä ei ollu yhtäkään kunnollista ravintolaa auki. Taksikuski onneks löys meille ihan ok raflan, jossa oli halpaa ruokaa, mutta ei olutta. Käytiin kattomassa Chihuahuan katedraali ja vähän shoppailemassa katumyyjäisissä. Lauantai-sunnuntai yönä vaihdettiin kelloja talviaikaan ja onneks ravintolan tarjoilija muistutti meitä kellojen siirrossa. Oltais muuten varmasti myöhästytty koneesta. Sunnuntai-aamuna tultiin sitten takas Monterreyhin.
Oli ihana astua koneesta ulos ja tajuta että täällä on tosi lämmintä verrattuna Chihuahuaan. Ei enää tarvinnu pitää hupparia ja kaulahuivia päällä. Maanantaina sain hirveen paniikkikohtauksen etten kerkee tekemään kaikkia kouluhommia ajoissa, mutta onneks kuitenkin ehin. Eilen sain extemporeidean lähtee Moreliaan Camillen ja sen kavereiden kanssa juhlimaan Dia de los Muertosia. Sunnuntaiyönä koko Meksiko juhlii kuolleita sukulaisia ja kaikkialla etelässä on isot bileet. Täällä Monterreyssa ihmiset juhlii lähinnä vaan normaalia Halloweenia, joten on paljon kivempi lähteä etelään. Bussimatka kestää 10h, mutta onneks se on yöbussi. Kertoilen tosta reissusta sitten kun tuun takas! Muistakaa viedä kukkia haudoille!
- comments