Profile
Blog
Photos
Videos
heipparallaa!
Lahdimme tosiaan Salvadorin kuumaan sykkeeseen reilu viikko sitten torstaina katsastamaan megabileet eli karnevaalit. Saapuminen Salvadoriin jo sinansa oli ihan mielenkiintoista, silla meilla oli majapaikka eraan taalla asuvan ystavamme ystavan luona. Han ei siis asunut ihan Salvadorin ytimessa, mika tietenkin olisi ollut erittain luksusta, vaan matkaa taksilla kertyi noin puolisen tuntia, silla taksikuskimme eksyi hieman ja myohemmin kun kuljimme bussilla karnevaaleille, matkaa kertyi noin puolisentoista tuntia suuntaansa abouttiarallaa. Paikka osoittautuikin ihan mukavaksi vaikkakin asunto oli kuumin ikina!
Ensimmaisena iltana karnevaaleilla menimme paikkaan nimelta Barra ja saimme jo bussimatkalla seuraksemme paikallisen miehen ja paikanpaalla seuraamme liittyi myos hanen "veljensa" ja "veljen" vaimo. He olivat kuitenkin oikein mukavia ja nayttivat meille parhaan paikan seurata karnevaaleja ja niin me menimme vihdoin kaivattuun ihmismassaan pomppimaan ja tanssimaan pipocana kuten paikalliset sita kutsuvat eli siis olimme yhta suurta popkorni merta:) Kuten olemme taalla jo monesti toisillemme sanoneet niin sanon sen viela kerran..en ole ikina tanssinut niin paljon yhteen menoon kuin tein karnevaaleilla, mutta toisaalta jo pelkastaan ihmisten seassa liikkuminen vaatii kokoaikaista tanssimista, se on katevin tapa paasta etenemaan.
Seuraava ilta eli perjantai olikin sitten karnevaaliemme huipentuma! Menimme paikkaan nimelta pelourinho eli vanha kaupunki ja illasta spesiaalimman teki tietenkin se fakta, etta meikalla oli iloiset 24-vuotis synttarit. Juhlimme railakkaasti aina aamun pikkuntunneille saakka ja sain jopa synttarilaulun portugaliksi vaannettyna, joka ottikin noin kymmenisen minuuttia varmaan...ei ollut meinaan mikaan lyhyt laulu, vaan ihan monen sakeiston rallatus.
Neljan paivan aikana tarykalvomme olivat siis kovalla koetuksella ja kaikki lihakset mita jaloistamme loytyy kokivat myos saman kohtalon, mutta kokemus oli kaiken sen hien ja kramppien arvoinen! Viimeisena iltana kisakuntomme alkoikin jo hieman heiketa ja odotimmekin jo innolla matkaa luonnon helmaan Leçoisiin, missa sielumme ehka lepasi, mutta ei taaskaan ruumiimme. Iida kertokoon lisaa kokemuksestamme jylhissa maisemissa.
Viimeisia kahta viikkoa siis viedaan taalla, jonka jalkeen matkaamme Rioon, mutta viela ennen sita tyot pitavat meidat kiireisina.
Terkkuloi ja tsaukkiloi!
- comments