Heissan!!

Viime viikko oltiin tosiaan central hospitalissa. Maanantai ja tiistai oltiin sellaisessa hoitovirheoikeudenkaynnissa, jossa hoitajia syytettiin jostakin. Ensimmainen tapaus oli semmoinen, missa 7 kuulla raskaana oleva nainen tuli synnytyskipujen takia osastolle seurantaan ja ilmeisesti synnyttamaan, koska kohdunsuu oli jo 4 senttia auki. Hoitajien piti laittaa nainen seurantaan ja lepoon, mutta hanta oli kehotettu liikkumaan ylos ja alas, eika mitaan seurantalaitteita oltu laitettu. Lopputulos: Nainen oli mennyt vessaan pissalle, ja vauva oli syntynyt paa edella vessanponttoon ja kuollut sinne. Hoitaja hyllytettiin 6 kuukaudeksi virastaan.

Toinen tapaus oli semmoinen, missa nainen olio tullut synnyttamaan ja laakari oli maarannyt synnytyksen kaynnistavaa laaketta. Lopulta ei tiedetty oliko laaketta annettu, vai oliko sita annettu kaksi kertaa. Vauva kuoli kohtuun. Joku hoitaja myos otettiin pois sairaanhoitajarekisterista, eli ei saa enaa toimia hoitajana.

Sitten keskiviikkona menimme leikkuriin. Oli todella mielenkiintoista. Ensin nahtiin pari kilpirauhasleikkausta. Laakari oli todella mukava, han hommasi meille korokkeet, etta paasimme ihan lahelle katsomaan leikkausta. Sitten han selitti kaiken meille. Naimme myos luiden korjauksia levyilla ja ruuveilla, oli tosi mielenkiintoista.

Loppuviikolla naimme lonkan tekonivelleikkauksen, keisarinleikkauksen ja muita pienempia leikkauksia.

Maanantaina menimme katuturaan takaisin, tarkoituksena menna leikkuriin. Menimme sinne, mutta ketaan ei kiinnostanut keita olemme ja mita teemme. Naimme kuitenkin hienon leikkauksen, jota ensin luulimme keisarinleikkaukseksi. Sitten laakari kertoi, etta naisella on munasarjakasvain, ja etta se on kerryttanyt mahaan 30 litraa nestetta. Laakari ensin leikkasi mahan auki, ja sitten nestekertyma poksahti. Lattialle tuli tosi paljon nestetta. Pussi, johon neste oli kertynyt oli mielettoman kokoinen.

Louis antoi meille luvan, etta voimme menna takaisin central hospitaliin, koska siella meita opastettiin paremmin. Menimme siis tiistaina sinne. Hoitajat otti meidat heti tosi hyvin vastaan. Henriikka sai menna avustamaan nielurisaleikkauksessa, ja hyvin meni!! Me ollaan kaisan kanssa tosi ylpeita!! Kylla mekin viela!!:)

Puhelinkin katosi, tai se varastettiin, mutta oli ystavallinen varas, koska otti yhteytta olliin, suomalaiseen poikaan, joka asuu taalla, jonka numero oli siina puhelimessa, ja kertoi etta loysi sen. Soitin pojalle ja sain puhelimen takaisin. Ilman tallannettuja numeroita, mutta kunnossa. Aika velikultia nama namibialaiset!!

Ensi viikkoon!!!