Lopultakin!

Pitkään on pitänyt tämä blogi aloittaa, mutta tässä se lopultakin on, ensimmäinen blogimerkintä! Tänne on siis tarkoitus tulla tarinoita seikkailuistani Brisbanessa syksyllä 2010, kun olen täällä vaihdossa QUT:lla (Queensland University of Technologyssä).

Mistäs sitä aloittaisi, tai oikeastaan jo jatkaisi. No, Australian kamaralla on tullut oltua nyt jo about 2,5 viikkoa. Siihen aikaan on mahtunut kaikenmoista mukavaa ja hajottavaa: kengurun kanssa on tullut poseerattua, opinnot yliopistossa aloitettua, vietettyä viikonloppu noin sadan vaihtarin kanssa läheisellä saarella, hajoiltua Australian pieniin eroihin, mutta pikku hiljaa alkaa elämä asettumaan uomiinsa. Tätä ajankohtaa aikaisemmista seikkailuista tullee jossain välissä vähän tarkempaa kertomusta, jos vaan inspiksen löydän.

Brisbane tuntuu todella mukavalta kaupungilta. Keskellä virtaava Brisbane joki tekee suunnistamisesta helpompaa, CBD (Central Business District, eli kaupungin keskusta) on kompakti semi-pilvenpiirtäjineen ja tästä kaupungista löytyy jopa pyöräteitä! Brisbanea voisi myös hyvin kutsua siltojen kaupungiksi, niitä täällä riittää. Saapumisen jälkeisenä päivänä jopa avattiin uusi silta, ovelasti nimettynä Go Between -sillaksi (oikeasti nimi tulee paikallisesta rokkibandistä). Iltaisin kaupunki on valaistu todella kauniisti ja sitä on ilo katsoa. Kun joskus saan hankittua kameraan jalustan vietän kyllä illan jos toisenkin ihan vain kuvaamalla valojen loistoa!

Australialainen elämänmeno ei tunnu suuremmin eroavan suomalaisesti. Tietenkin eroja on, mutta ne eivät ole mitään suuria ja käsinkosketeltavia. Pikemminkin tuntuu, että pieniä eroja on lukematon määrä, mutta kun niitä osuu kohdalle riittävästi, alkaa pienimuotoinen sirpaloituminen. Onneksi näihin tottuu aika nopeasti, eikä suurempaa kulttuurishokkia ole ainakaan vielä päässyt tapahtumaan. Tietenkin sitä on aina välillä enemmän tai vähemmän ikävä Suomeen, ikävä perhettä/kavereita ja muutenkin ikävä entistä elämää, mutta sellaista se on varmaan kaikilla ja helpottaa ajan kanssa.

Opiskelu QUT:lla on alkanut mukavasti ja yliopisto on pitänyt meistä ensiluokkaista huolta. Infoa on tullut, välillä liiankin kanssa, mutta kertaus on opintojen äiti. Valitut kurssit vaikuttavat äärimmäisen mielenkiintoisilta ja viime päivinä olo on ollut kuin seitsemän vuotiaalla natiaisella, joka odottaa innokkaasti koulun alkua. Katsotaan monennenko DL:n kohdalla se fiilis unohtuu :). Koulun eri puolista seurannee myöhemmin vielä lisää merkintöjä, joten ei siitä tässä sen enempää.

Tähän loppuu tarina tällä kertaa, mutta älkää huoliko! Jatkoa seuraa tähän teekkarin kaunokirjalliseen luomukseen mitä pikimmiten. Sitä ennen, kuten täällä paikalliset sanovat: Catch ya' later!