Profile
Blog
Photos
Videos
Jengi kasassa jälleen
Parin päivän erossa olon jälkeen jengi on jälleen kasassa. Lobuchen ylimääräisen päivän ja yön jälkeen Joni sai kaadettua kuumeen. Korkeavartisten vaelluskenkien kiristämisen jälkeen oli aika siirtyä trekkipolulle. Voinnin tarkkailu trekin aikana osoitti, että aivan täydellä liekillä ei vielä toipilas etene. Kaikesta huolimatta perille Gorak Shepiin saavuttiin hyvävointisena, mutta väsyneenä. Illalla vielä sähköpostilla varmistus Mikolle ja Tomille voinnista ja suunnitelmista siirtyä perusleiriin 6.4. aamupäivällä alkaen klo 8. Aamupalan ollessa etuajassa pääsi Joni ottamaan varaslähdön Gorak Shepista trekille kohti perusleiriä. Polkua kävellessä tuli välillä mieleen, että kävelee jonkun maanomistajan soramontun reunalla. Kuvasta puuttuivat vain kaivinkoneet, täysperävaunurekat jne. Katsetta nostamalla ja henkeä vetämällä palautui mieleen kuitenkin paikka, jossa taivalletaan. Reilun tunnin patikoimisen jälkeen näyttäytyi perusleirin ensimmäiset teltat. Alue näytti jo silloin laajalta. Aina vaan lähemmäksi tultaessa perusleiri kasvoi kasvamistaan. N. 2,5 tunnin kävelemisen jälkeen alkoi erottua Nepalin lippu sekä aina niin kaunis sinivalkoinen lippumme. Mikko ja Tomi seisoivat jääkukkulan huipulla, jonne oli pystytetty myös lipputanko.
Porukka on siis jälleen kasassa. Perusleirissä alkoi välittömästi teekupposten jälkeen rakennustyöt. Tomin ja Jonin telttapaikat piti rakentaa ja teltat pystyttää. Tähän mennessä kukaan ei ollut vielä kärsinyt korkeudesta johtuvasta päänsärystä, mutta jään hakkaamisen ja soran lapioinnin jälkeen kuuppaa alkoi kolottaa joka poitsulla. Telttojen pystytyksen jälkeen oli vuorossa kamojen välppäystä. Katmandussa tehtyjen pakkauslistojen avulla varmistimme, että jokainen tynnyri piti sisällään kaikki listan mukaiset tavarat. Kaikki muut rojut olivat saapuneet perille leiriin paitsi tynnyri numero 14. Numero 14 saapuu noin neljän päivän sisällä korealaisen retkikunnan mukana leiriimme. Tynnyrit sisältävät lähinnä perusleirin yläpuolella tarvittavia varusteita sekä hassutteluun ja itsensä hemmotteluun tarvittavia pelivälineitä. Mikon ja Tomin viimevuotisten kokemusten perusteella tynnyreiden sisältö oli lisääntynyt tiettyjen artikkeleiden osalta melkoisesti. Tänä vuonna retkikunta syö huomattavasti enemmän proteiinipitoista ravintoa yläleireissä. Mukana on saatanallinen määrä jerkyä, meetvurstia ja tonnikalaa fiksusti pusseihin pakattuna. Myös 15 vuoden retkeilykokemuksen pohjalta päädyimme muutamaan pulloon Captain Morgan rommia lopun kahinoihin.
Nyt istumme mukavasti messiteltassamme päivällistä odotellessa. Huomisesta lähtien alkaa leiri täyttyä myös kaupallisten retkikuntien asiakkaista ja arvioilta viikon päästä leirissä on täysi miehitys, noin 1000 henkilöä. Lähipäivien ohjelmassa meillä on yläruokien pakkaaminen päiväpusseihin, pienet viritykset ylätelttoihin ja yleistä tunnelman haistelua. Reitti on valmiina jo ykkösleiriin ja pienen Buddhalaisen seremonian jälkeen aloitamme varusteiden roudaamisen yläleireihin. Olemme ensimmäistä kertaa varsinaisesti tulilla arviolta viiden päivän päästä.
Tähänkin hetkeen sopii suora lainaus LL Heikki Karisen " Kaukomatkailijan lääkintähuolto ja ensiapu" opuksesta sivulta 35, jossa annetaan vinkkejä psykologiseen selviytymiseen:
"Rohkaise muita ja itseäsi siinä sivussa: teette parhaanne ja tulette selviytymään. Selvitä varusteenne ja resurssinne, tee suunnitelma ja aseta tavoitteet, joiden eteen työskentelette yhdessä. Älä lipsu tavoitteesta, mutta ole tarvittaessa joustava; muuta suunnitelmia ja tavoitteita olosuhteiden muuttuessa. Pidä yllä huumoria, ala anna pelolle valtaa. ÄLÄ LUOVUTA IKINÄ!"
Näillä rivi kiinni!
- comments