Profile
Blog
Photos
Videos
Päiväkirjamerkintä 11.04.2011.
Wanaka - Queenstown - Wanaka.
Viikko sitten keskiviikkona lähdettiin Lake Tekaposta vähiin käyneiden tuntien takia. Suuntasimme ensimmäisenä Mt. Cookille, joka on Uuden Seelannin korkein huippu ja paikallisten mukaan "kuvatuin kivi" täällä. (jännä fakta). Matka Mt. Cookin juurelle oli kokemisen arvoinen. Tie kulkee ison järven rantaviivassa ja horisontissa kohoaa vuoret joiden huiput on lumen peitossa. Näitä maisemia oltiin odoteltukin. Perille päästyämme käytiin tarkastamassa Tasman Glacier, jättimäinen jäätikkö, joka sulaa kovaa vauhtia ilmaston lämmetessä. Jos ymmärrettiin infotaulut oikein kaikki alueen järvet on joskus 10 000 vuotta sitten ollut isoja jäätikköjä.
Mt. Cookin jälkeen ajeltiin Wanakaan. Yövyttiin ensimmäinen yö Holly´s Backpackers nimisessä hostellissa (douple room, 56 dollaria/yö). Tosi kiva, isoon omakotitaloon perustettu hostelli joka on kävelymatkan päässä (ydin)keskustasta. Keskiviikko-illan agendana oli uusien CV:den kirjoittaminen ja tulostaminen. Muutaman tunnin näppäilyn jälkeen saatiin työkokemukset ja kiinnostuksen kohteet paperille ja torstaiaamuna päästiin aloittamaan työhaku Wanakassa.
Aloitettiin hakukierros ruokakaupoista. Paikallinen supermarket ei antanu työhakemuslomakkeita eikä ottanut vastaan CV:tä ennen toukokuun puolta väliä. Pienempi (Siwan tyylinen) ruokakauppa oli täysin työllistetty nyt eikä kuulemma tarvinnut uusia työntekijöitä edes laskukauden alkaessa. Saatiin kuitenkin ujutettua meidän CV:t puoliväkisin kassamuijalle, joka mutisi itsekseen jotain meidän poistuttua kaupasta. Soittoa odotellessa J. Seuraavana vuorossa oli Wanakan työnvälitystoimisto, Job Agency Wanaka. Jos jollain on kokemusta suomalaisista varamiespalveluista on meininki vähintään yhtä eksoottista tällä puolella palloa. Ilmoittaudu tiskille, täytä kuponki, näytä passi ja viisumi, kerro mitä olet tehnyt ja kesken työkokemuskertomuksen penseä virkailijamuija kirjoittaa sun lappuun "housekeeping, fruit picking. Täällä ei paljon auta vaikka olisit tähtitieteilijä, aikaisempi koulutus ja työkokemus kotimaassa ei näitä mammoja tunnu paljoakaan kiinnostavan.
Perjantaiaamuna päätettiin lähteä viikonlopun viettoon Queenstowniin. Samalla oli hyvä tilaisuus hakea töitä sieltä suunnalta. Ajomatka on reilu 70 km pitkä kiemuratie vuoriston halki ja vaikkei tie ollutkaan ruuhkainen matkan teko kesti reippaasti yli tunnin. Meillä oli sovittuna yksi tapaaminen housekeeping hommista lauantaiaamuksi Queenstownissa, joten perjantai pyhitettiin työnhakutoimistoissa kiertelemiseen ja paikallisen Lakes Weekly Bulletin lehtisen selailemiseen. (Bulletinissa löytyy uusimmat työ-. kämppä-, osto- ja myynti-ilmoitukset). Queenstownissa on ainakin neljä työvoimatoimistoa ja kävimmekin jokaisessa jättämässä hakemukset sisään.
Yritettiin löytää halvin mahdollinen hostelli viikonlopuksi ja päädyttiin Pinewood nimiseen hostelliin, 15 min kävelymatkan päässä keskustasta. (douple room, 56 dollaria/yö) Hostelli on jaettu erillisiin yksiköihin, meidän yksikössä oli kolme makuuhuonetta, jaetut vessa/suihkutilat, keittiö ja olohuone. Olohuoneessa oli maailman pienin telkkari ja "patterit muistuttaa Lauri Tähkää, eli eipä paljon lämmitä tätä jätkää" (Stepa.). Illalla kateltiin telkkaria ja oikeesti pysty näkemään miten porukan hengitys höyrysi, sisällä tais olla kylmempi ku ulkona. Joo joo, hajotaan pakkaseen J.
Vaikka hostelli olikin kylmä ja karu saatiin mukavat naapurit heti ensimmäisenä iltana, Englantilaiset Mike ja Hatty. Perjantai-iltana päätettiin lähteä pubiin istumaan ja nauttimaan Queenstownin tunnetusta yöelämästä. Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin ja varsinkin kun Mike ja Hatty oli niin samanhenkisiä meidän kanssa. Kierreltiin muutamissa pubeissa ja nautittiin livemusiikista ja isoista olutkannuista. Puolen yön aikoihin iski nälkä joten suunnattiin Ferg Burgeriin hakemaan kaupungin suurimmat ja maukkaimmat burgerit.
Lauantaiaamu alkoi työhaastattelulla housekeeping hommiin. Huoneistohotelli oli viiden tähden paikka, omistaja oli tosi mukava ja huoneet viimeisen päälle. Ainut huono puoli oli ettei siellä olis ollu tarpeeksi työtunteja, maksimissaan 15h viikossa, yhteensä. Sillä ei saa katettua edes viikon vuokraa, joten kieltäydyttiin kohteliaasti työtarjouksesta. Matkalla keskustaan pysähdyttiin vielä yhdessä isossa hotellissa jättämässä työhakemukset ja CV:t sisään. Eilinen vietettiin porukalla Miken ja Hattyn kanssa. Käytiin kävelemässä kaupungilla ja kahvittelemassa puiston kahvilassa. Loppupäivä istuttiin hostellilla nettiä selaillen ja töitä etsien.
Tänä aamuna herättiin hyvissä ajoin soittamaan Wanakan työtoimistoon mahdollisista uusista töistä. Nainen vastasi puhelimeen noin varttia vaille kymmenen ja pyyti mut toimistolle 10.50. OK, nähdään siellä. Ainut ongelma oli et me oltiin edelleen Queenstownissa, rinkat levällään ja kaiken lisäksi oltiin luvattu Mikelle ja Hattylle kyyti Wanakaan. Pakatttin rinkat kiireessä, raivattiin Estiman takapenkille kahden englantilaisen menevä kolo, palautettiin avaimet, pakattiin auto ja suunnattiin kohti Wanakaa. Haluttiin tehdä hyvä vaikutus työtoimistoon ja näyttää et me ollaan aktiivisia ja et tosissaan halutaan töitä.
Päästiin perille vajaa kymmenen minuuttia myöhässä ja kun päästiin toimistoon sisälle, nainen anto mulle käteen tuntikirjanpito- ja verokupongit ja pyyti hyppäämään kyytiin. Pääsin heti hommiin, harmi vaan et keikka oli kahden tunnin mittainen yksittäinen homma. Laitettiin katsomo kasaan tulevaa teatteriesitystä varten. Työvoimatoimistoilla on kaunis ajatus auttaa reppureissaajia työllistymään. Todellisuudessa ne tarjoaa ainoastaan muutaman keikkaluontoisen homman viikossa, jos niillä on pulaa työntekijöistä. Täysistä viikkotunneista on turha haaveilla ja me ei voida liikkua mihinkään koska meidän pitäisi olla käytettävissä kun puhelin soi. Näyttää siltä et työnmetsästys ei olekaan vielä ohitse.
Holly´s Backpackers, Wanaka NZ
Mauno & Ilona
- comments