Päiväkirjamerkintä 30.04.2011. Omenanpoiminnasta suksihyllyille.

Sadepäivien vietto Motuekassa sujui loikoilun ohella parempaa työpaikkaa etsiessä. Maanantaina silmiimme pisti mielenkiintoinen ilmoitus backpackerboardin sivuilla. Paikallinen second hand suksi/lumilautakauppa Christchurcissa etsi apua monojen sovitukseen, suksien/lautojen huoltoon ja kaikkeen mahdolliseen jokapäiväiseen toimintaan. Ilmoitus oli tosi simppeli ja lyhyt joten päätettiin soittaa kauppaan ja kysellä lisätietoja. Puhelimeen vastasi miellyttävä herra joka kyseli meidän aikaisempaa kokemusta lumilautailusta ja välineiden huollosta. Puhelun päätteeksi mies antoi mailiosoitteen mihin meidän piti lähettää CV:t. Siinä vaiheessa ajateltiin ettei koskaan kuultais tästä työpaikasta, niin moneen työpaikkailmoitukseen oltiin soiteltu ja turhaan kirjoiteltu sähköposteja.

Tuntia myöhemmin liikkeen omistajat soittivat meille takaisin. Veronica, joka on liikkeen toinen omistajista, haastatteli mua puhelimessa, kyseli vähän meidän taustoja, kauan ollaan laskettu ja ollaanko koskaan huollettu laskettelukamoja. Kerroin et ollaan laskettu monta vuotta mut ei olla olla tehty suurempia huoltohommia, ainoastaan vahattu omia lautoja muutaman kerran. Se ei tuntunut olevan ongelma ja Veronica pyysi meitä tulemaan Christchurchiin torstaina. Hän sanoi puhelimessa ettei lupaa mitään varmaa työpaikkaa vaan antaa meille viikon koeajan näyttää minkälaisia työntekijöitä me ollaan.

Puhelun jälkeen oltiin tosi innoissamme, koska tiedettiin että meidän ei tartteis kerätä omenoita kuin yksi päivä. Vaikka tiistaiaamuna kiristikin naamaa herätä aikaisin ja lähteä omenatilalle, oltiin tosi onnellisia, koska päivän päätteeksi saatiin sanoa itsemme irti. Melko leppoisan ja hidastempoisen omenanpoiminnan jälkeen heitettiin viimeiset omput koriin, palautettiin mahareput ja tuntilistaukset ja sanottiin hyvästit omenatilan ilkeälle perijättärelle. Ei enää koskaan omenanpoimintaan!

Keskiviikkoaamuna kirjauduttiin ulos Happy Applesta ja suunnattiin kohti Christchurcia. Matkan tekoa Motuekasta CHCH:n kertyy reippaat 6 tuntia joten päätettiin yöpyä Kaikourassa. Mentiin samaan hostelliin missä yövyttiin ennen Lake Tekapon keikkaa, joten majoittuminen ei tuottanut sen suurempia ongelmia. Kaikourassa ei kummempia saatu aikaiseksi, ruuanlaiton ja netissä selailun ohella turistiin niitä näitä meidän huonekaverin kanssa, joka oli reilu 50-vuotias jenkki Chicagosta.

Saavuttiin CHCH:n torstaina puolen päivän maissa. Ajeltiin suoraan Snowmanian tiloihin jotka sijaitsee noin 10 minuutin ajomatkan päässä ydinkeskustasta. Esittelyjen ja tutustumiskierroksen jälkeen ajeltiin meidän majoitukseen purkamaan kamamme huoneeseen. Majoitus on todella vaatimaton, noin sata vuotta vanha puutalo jossa on kaksi makuuuhuonetta, iso olohuone, jääkylmä keittiö ja todella nuhjuinen suihku/wc-tila. Ikkunat on korjattu teipillä, ja välttämättä jokainen ikkunalasi ei ihan yletä karmiin asti joten täällä tuulee kirjaimellisesti sisään J. Ainut lämmitys tulee rakennustyömaalämmitintä muistuttavasta patterista ja kuumavesipulloista. Tervetuloa 1800 luvulle J_ Kämppiksinä meillä on tosi mukavat Alex (Englanti) ja Taylor (Colorado, USA). Ollaan kaikki Snowmanialla hommissa joten tullaan olemaan melko tiiviisti yhdessä seuraavat viikot.

Tajuttiin just että tänäänhän on vappuaatto J. Ei kyllä oikein siltä tunnu kun ollaan säädetty ja juostu töiden perässä hullun lailla viime viikot. Nyt työtilanne näyttää ihan hyvältä ja tän hetkinen työ on molemmille mieluista, joten ei voi valittaa. Pääasia et päästiin pois omenatilalta, suksien vahaus ja toppahousujen lajittelu tuntuu tällä hetkellä unelmahommilta. Hyvää Vappua kaikille!

Flat, Worchester St, Christchurch, NZ.

Mauno & Ilona