Profile
Blog
Photos
Videos
Päiväkirjamerkintä 18.05.2011.
Kaupunkilomalla Dunedinissa.
Dunedinin reissu meni kaiken kaikkiaan hienosti. Lähdettiin Timarusta hyvissä ajoin aamulla joten meillä jäi käytännössä koko keskiviikkopäivä aikaa kierrellä ja ihmetellä vilkkaan opiskelijakaupungin kuhinaa. Löydettiin kiva hostelli kaupungin keskustasta, lyhyen kävelymatkan päästä ydinkeskuksen pääkadusta josta löytyy ostoskeskukset, ravintolat ja pubit. Hostelli oli nimeltään Pennis Backpackers ja douple room maksoi 50 dollaria yö. Todella halpa ja bonuksena hostellissa oli ilmainen nettiyhteys. Kirjauduttiin sisään, heitettiin kamat huoneeseen ja lähdettiin kiertelemään kauppoja. Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen suunnistettiin ostoskeskuksen alakerroksiin nauttimaan paikallisten turkkilaisten vääntämistä kebabeista ostarin food courtissa. Kebujen jälkeen jatkettiin kiertelyjä ja mukaan tarttui muutama uusi pipo ja pari t-paitaa.
Neljän maissa iltapäivällä päätettiin ajella Otago Peninsulaan kattelemaan villejä pingviinejä ja merileijonia niiden omassa elinympäristössään. Ajomatka oli reilun puolen tunnin mittainen hidas luikertelu serpentiinimäistä ja todella kapeaa tietä alas merenrantaan. Aika ajoin tie oli niin kapea ettei siihen olisi mahtunut kahta autoa mitenkään samaan aikaan. Tie kiemurteli vuoren seinämän vieressä välillä kohoten pilvien korkeudelle, joten korkeimmissa kohdissa näkyvyys oli melko kohtalaisen heikko. Tie jatkui meren rantaviivaa mukaillen muutamia kilometrejä ennen ku päästiin pingviinien bongausmestoille. Oltiin luettu etukäteen et pingviinit saapuu rannalle just ennen pimeänkoittoa, viimeisen valon aikaan. Me saavuttiin paikalle joskus viiden puol kuuden maissa ja silloin alkoi olla jo melko hämärää. Vastassa meitä oli kolme karavaaniautoa ja muutama henkilöauto joten ei oltu ainoot turistit jotka oli päättänyt nähdä pingviinejä sinä keskiviikkoiltana. Autot piti jättää tien varteen ja meidän piti kävellä muutama sata metriä meren rannalle jossa pingviinien tiedetään pesivän. Aidan reunalle päästyämme nähtiin joukko aasialaisia pingviini-intoilijoita rantakivikossa kykkien, kamerat tanassa ja termospullot kainalossa höyryten. Me tultiin just ennen pimeen tuloa ja näkyvyys alko olla tosi heikko. Merileijonista tai hylkeistä ei ollut tietoakaan. Oltiin jo kääntymässä kohti autoa kun Ilona bongas jotain rantaviivassa. Sieltä nousi pikkunen pingviini keskeltä pimeää merta ja uiskenteli aaltojen mukana rantaviivaan. Hietikolle päästyään se nousi pystyyn ja käppäili rauhalliseen tahtiin kohti kivikkoa aasialaisten iloksi. Vaikka nähtiinkin vaan yksi minipingviini oli silti siisti fiilis nähä se omassa elinympäristössään. Jäätiin vielä hetkeksi odottamaan lisähavaintoja, mutta tää pingviini näytti olevan liikkeellä ihan omin päin.
Torstaina lähdettiin takaisin kohti Christchurchia. Keli oli tosi tuulinen aamusta alkaen ja kun oltiin kääntymässä valtatielle meitä odotti paikallisen Tielaitoksen miehet keltaisissa liiveissään. Tuuli oli kaatanut puita keskelle vilkasta valtatietä joten kaikki autot käännytettiin takaisin ja ohjattiin kieroteitse pois kaupungista. Meitä neuvottiin seuraamaan edellä ajanutta maastoauto joka oli matkalla pohjoiseen. Maastoautoa kuljettajana toiminut setä lähti vedättämään omia oikoreittejään ja me seurattiin perässä meidän perheautolla parhaamme mukaan. Kymmenen minuutin ajomatkan päätteeksi ajettiin umpikujaan sillä soratien yli oli kaatunut iso puu. Ei muuta kun peruuttaen alamäkeen ja u-käännös. Loppujen lopuksi päästiin takaisin päällystetylle tielle ja kohti tärinäkaupunkia.
Flat, 371 Worcester St, Christchurch, NZ.
Mauno & Ilona.
- comments