Profile
Blog
Photos
Videos
Lastenkotiin ja lahdon hetkiin
Neljan viimeisen paivan ajan olemme viihdyttaneet lastenkodin asukkaita ja itseamme heidan seurassa. Aika on kulunut kliseisten sanojen mukaisesti siivin, mutta valitettavasti kaikki paattyy joskus - nain myos meidan aikamme Yarmagin Lotus Children's Centressa. Torstain ja perjantain auttelimme koulussa lahinna lastentarhan puolella, missa meno oli odotetusti vauhdikasta ja legojen keraily lasten suusta tyollisti meita kiitettavalla tavalla. Jotenkin tuolla ehti tuntemaan senkin, etta sai jotakin aikaiseksi, mita yleensa nain lyhyilla visiiteilla ei ehdi tapahtua. Pikkuveijareiden peraan vilkuilu ja heidan kanssaan leikkiminen oli ehdottomasti UB:n parasta antia. Katsotaan mita Intiassa ajan kanssa onnistutaan aikaansaamaan. Nyt kaynti lastenkodissa jai lasten kenkiin niin sanoaksemme. Parempi kuitenkin sekin kuin ei senkaan vertaa.
Taman ja eilisen paivan eli viikonlopun (jos joltakin jai tama huomaamatta tana v.loppuna) siirryimme koulun laheisyydessa sijainneeseen kodinomaiseen, missa meno oli jos mahdollista vielakin vilkkaampaa ja vauhtia jalleen komeasti yli sallitun maaran. Aina onnistuneesti ihmisia yhdistava jalkapallo yhdisti myos meidan seuruetta. Nainpa eilinen kului mukavasti tuon kansainvalisen kielen parissa. Tanaan paatimme ottaa taas etupaassa nuo pienimmat sankarit haltuun. Eli menimme morjestamaan 2-3-vuotiaitten katrasta ja vekarathan jo riemulla meidat tunnisti kaukaa ovelta. Naiden kuuden lapsen kanssa aika ei pitkaksi ehtinyt kaymaan ja mita ihmeellisimmilla asioilla heidat tuntui saavan riemastumaan. Yleensa tahan riitti pelkka syliin nappaaminen. Lastenkodin riemukkaita puolia oli ehdottomasti se, etta nuorimmaisia vahankaan vanhemmat (yleensa ekaluokkalaisista eteenpain) auttoivat jatkuvasti pienimpia. Rankoista taustoista huolimatta lastenkoti oli taynna huolenpitoa ja ennenkaikkea rakkautta, jota lapset osoittivat toisiaan paijaillen ja pussaillen. Samalla on sanottava, ettei taalla haavereiden satuttua kauan itkua vaannetty, vaan eteenpain mentiin tavalla, joka jai vahvana mieliin. Aiheetonta ei mahda olla senkaan myontaminen, etta lapsista tulee naissa olosuhteissa yha varmemmin itsenaisia, silla sita he olivat jo nyt. Itsenaisyyden ohessa myos sosiaaliset taidot kehittynevat jatkuvan yhdessaolon ja 'sosialismin' vallitessa. Kaikki kun kuitenkin oli jaettava toisten kanssa, vaikka ristiriidoilta ja kadenvaannoilta ei toki valtytty. Silti niista selvittiin hammentavan nopeasti ja ilman pitka-aikaista vihanpitoa.
Tanaan vietimme (liian) lyhyen visiitimme jaahyvaiset ja yritimme halailla ja paijata pienokaiset ennen paivaunille menoa. Kolmen pikkupojan ja -tyton nimet eivat mieleen jaaneet, kasvot sitakin varmemmin. Riemukkaat veijarimme kasvavat kuitenkin hyvassa ymparistossa, joka oli ehdottoman taynna rakkautta, mika teki lahdosta helpompaa. Viikon tai parin jalkeen olisi varmasti jo rankempaa vain haipya, molemmille osapuolille. Helppoa se ei ollut nytkaan, ja pakko myontaa, etta nyt tuntuu kuin olisimme olleet lapsosten kanssa paljon pitempaan kuin vain nuo nelja paivaa.
Myos Ulan Batorissa puhalsivat osaltamme muutoksen tuulet, joiden kantamina siirryimme kaupungin laitamille Gana's Guesthousen onnekkaiksi asukeiksi. Ydinkeskustan kiireen ja santailyn vaihdoimme Ganan kattoterassin rauhaan ja homeisiin jurttiin. Viela toistaiseksi noita homeisia asumuksia ei olekaan kovin paljon tullut vastaan, joten tervehdimme asumustamme Kaakkois Aasiaa meita muistuttavin vettynein tuoksuin. Kaupungin vanhin Guesthouse on jopa ruokkinut meidat aamuisin paloin, joten olemme elaneet sangen etuoikeutettuja aikoja kaikinpuolin.
Mongolian hylkaaminen on kuitenkin vaajamaton tosiasia, joka tunti tunnilta vaijyy lahempana toteutumistaan. Nainpa siirrymme paikallisjunan kiskojen kolkkeessa rajamaan hamyyn ja huomisaamuna junamme hylattya tempaisemme itsemme jollakin viela tuntemattomalla konstilla Kiinan puolelle. Milta tuo nykykapitalismin kehto nayttaa, selviaa meille siis reilun 15 tunnin paasta. Sita ennen katselemme unia Gobin autiomaan yossa, silti junan jyskeessa ja kiskomme viimeiset mongolioluet naamariin - nostamme hattua Mongolialle - toivomme Kiinan olevan meille myotainen.
-K
"We may be through with the past, but the past ain't through with us."
-Bergen Evans
- comments