Profile
Blog
Photos
Videos
Päivä 6(9)
Su 19.9.2010 LANKOJÄRVI - SARVIOJA (18,5 km)
Heräilin Lankojärven tuvalta klo 7:30. Ilma oli pilvinen ja lämpöä 3 astetta. Aamupuurojen jälkeen klo 8:50 taival alkoi koilliseen kohden Porttikosken tupaa ja sieltä yöksi Sarviojan tuvalle. Samaa reittiä perääni pikapuoliin oli lähdössä mukava se Lahtelainen pariskunta varaustuvan puolelta. Sovittiin että treffataan jossain reitin etapin varrella ja loppumatka mennään kimpassa. Seurasin koilliseen virtaavan Suomujoen läntistä rantaa. Suomujoki onkin todella upea. Välillä kivisiä koskiosuuksia ja välillä joki on leveä kuin järvi. Porttikosken tupa, jossa sovittiin pidettäväksi ensimmäinen tauko, sijaitsee joen itäpuolella. Joki on siis ylitettävä joko kahlaamalla tai tuvan pohjoispuolella noin kilometrin päässä sijaitsevan sillan kautta. Noin 1,5 km ennen tupaa löysin lupaavan näköisen kahluupaikan vastarannalla sijaitsevan tulipaikan kohdalla. Kengät ja sukat pois, puntit ylös, lipokkaat jalkaan ja ei kun menoksi. Ylityskohdalta joki oli vain 15 metriä leveä eikä näyttänyt syvältä. Taas kirkas vesi hieman hämäsi ja vettä olikin yli polven, jolloin housut kastuivat osittain. Onneksi se oli vain vettä. 5 km taivalluksen jälkeen saavuin Porttikosken tuvalle. jossa kaksi miestä oli juuri lähdössä. Kahvit siinä keittelin ja pidin kunnon tauon. Juuri kun tein lähtöä ilmestyivät Lahtelaiset joen toiselle rannalle. En enää viitsinyt jäädä odottelemaan vaan ajattelin, että tapaamme noin 7 km päässä tulipaikalla, jossa olimme sopineet pitävämme lounastauon. Otin siis kompassisuunnan itään ja lähdin tallustamaan kangasmetsää reilu 100 metrin nousua Peurapään rinnettä pitkin. Pisti taas mukavasti puuskuttamaan. Peurapäältä sain taas pitkästä aikaa Soneralla yhteyden kotiin. Laelta löysin polun, jonka arvelin vievän suoraan tulipaikalle. Kompassi siis taskuun ja tallustamaan. Polku kuitenkin jossain vaiheessa hävisi ja jouduin taas kaivamaan kompassin esiin. Yritin arvata kartalta paikan jossa olen ja siitä uuden suunnan. Löysin lammelle noin kilometrin päässä nuotiopaikasta. Siellä oli neljä Uiveloa joita tietty kuvailin. Kannatti poiketa (lue: epätarkan suunnistuksen ansiosta osuin vahingossa lammelle). Nyt sain taas itseni kartalle. Lopulta sitten tulipaikka löytyi 10km ja vajaan 5 tunnin jälkeen. Samassa myös pariskunta tulikin paikalle. Tämä Sotavaaranojan tulipaikka olikin tosi kiva. Joki kuohusi vieressä ja joen yli oli tehty kiva pikku silta. Tulipaikka oli kalliolla aivan joen rannassa. Pussikeiton ja kahvin jälkeen matka jatkui jokea seuraten kaakkoon. Sitä seurattiin viitisen kilometriä kun alkoi Kaarnepään yli 100 metrin nousu. Huipulta oli hulppeat näkymät. Loppumatkan muutamat kilometrit olivatkin sitten laskettelua alamäkeen ja alhaalla Sarvijokea seuraten. Matkalla oli kuuluisa Sudenpesä - varaustupa. Ja hieno se olikin. En ihmettele että on pitkät varausjonot. Sarvioajan tuvalle saavuimme klo 16:50, eli päivän saldo oli 8 tuntia ja 18,5 km. Vaelluskeli oli tosi kuiva ja lämpöä sopivat 10 astetta. Sarviojalla olikin 39 oikeustieteen opiskelijaa Rovaniemeltä. Pääosa oli majoittuneena telttoihin, joten tuvasta löytyi meille hyvin tilaa. Ensimmäiseksi kävin taas uimassa ja pesulla. Sitten vakio sapuskointi ja illalla hetken aikaa turinointia tuvan pöydän ääressä. Tutimaan menin klo 21:30.
- comments