Profile
Blog
Photos
Videos
Mt Maunganuin juurella oltiinkin sitten viikko ja koko viikon aikana ei päästy vieläkään surffaamaan, ollut niin tyyntä vain. Yhdessä surffiliikkeessä myyjä kertoi, että vajaa 5 vuotta sitten oli ollut kokonainen kesä, että ei ollut ollut yhtään aaltoja, oli kuulemma ollut porukoilla vähän tekemisen puutetta silloin.
Nyt viimeisen viikon aikana ei juuri tehty yhtään mitään, lähinnä lomailtiin ja nautittiin auringosta. Käytiin beachillä ja muutamana päivänä käytiin ostarilla netteilemässä ja samalla katseltiin työpaikkojakin, tehtiin myös enkunkieliset CV:tkin valmiiksi. Parina päivänä kiivettiin ihan urheilumielessä Mt Maunganuin päälle ja sen jälkeen käytiin meressä uimassa, ei ollut vesi vielä ihan hirveän lämmintä. Keskiviikkoiltana käytiin sitten testaamassa campingalueen vieressä olevat Hot Poolsit, lilluttiin muutama tunti ja tehtiin vielä lopuksi uimataitotesti, uitiin 200m ilman kosketuksia pohjaan/seiniin, molemmat selvitti sen, ihan hyvä varmaan surffauksen kannalta :)
Torstaina meillä olikin ihan mielenkiintoinen päivä. Oltiin alkuviikosta laitettu yhdelle Mari-Eliinan perheystävän tuttavalle mailia, jolla on yritys toimintaa täällä ja ausseissa, joskos vaikka hänellä olisi meille töitä. Valitettavasti töitä ei ollut tarjota meille, mutta kertoi, että ihan tässä Taurangan lähellä Kaweraussa on yksi olutpanimo, joka on suomesta lähtöisin olevan perheen omistuksessa. Hän jopa oli jo ollut sinne yhteydessäkin ja olivat panimolta kehottaneet meitä ottamaan yhteyttä heihin. Soitettiinkin sinne sitten hetimiten kun ensin käytiin kaivamassa numero I-siten puhelinluettelosta. Saatiin meidän yhteyshenkilö Timo kiinni ja hän kutsui meidät käymään panimolla. Lähdettiinkiin sitten siltä istumalta ajelemaan kohti Kawerauta ja Mata olutpanimoa kohti.
Kawerauhin saapuessa meitä odottikin tuttu näky/haju, paperi- ja sellutehdas. Tuli niin kotoisa fiilis siitä, että HUHHUH :) Kawerau oli aika pieni kylä ja panimo löydettiin helposti. Panimon etuovi olikin kiinni ja ohjeiden mukaan suunnattiin rakennuksen takapuolelle. Siellä meitä odottikin kolme herrasmiestä, Jouni, Esko ja Timo, veljeksiäkin vielä. Vastaanotto oli todella lämmin ja miehet vaikuttivat mukaville. Olivat lähteneet Kemistä muistaakseni vuonna 1962 pikku poikina seelantiin isänsä ja äitinsä kanssa, kun Kaweraussa oli ruvettu paperitehdasta käynnistelemään ja tietenkin suomalainen osaaminen oli ollut kovassa huudossa jo silloin. Heidän perheensä oli sitten jäänyt vakituisesti Kawerauhin ja ovat nyt reilun 50 vuotta jo siellä olleet. Kuulemma parhaimmillaan pelkästään Kaweraussa oli asunut n. 200 suomalaista. Pojatkin ovat tehtailla työskennelleet, mutta kuulemma täälläkin on käynyt paperitehtaille samalla tavalla kuin suomessa, pikkuhiljaa laiteltu kiinni.
Hetken jutustelun jälkeen Jouni vei meidät kierrokselle panimolle, jota hänen perheensä on nyt 8 vuotta pyörittänyt Eskon kanssa, Timo käy toisinaan aina heitä auttelemassa. Kierros loppui tietenkin oluiden maisteluun. Muutamat niistä olikin todella hyviä, varsinkin Manuka Golden Ale jossa on käytetty seelantilaista Manuka erikoishunajaa, sekä ns. seelannin sima Blondie-Belgian Wit Jounin sanojen mukaan, kyllä se vähän simalle maistui. Jopa Mari-Eliinakin maistoi kaikkia oluita :) Käykäähän katsomassa panimon sivut. www.mata.net.nz
Töitä heilläkään valitettavasti ei ollut nyt tarjota, mutta ottivat kuitenkin meidän yhteystiedot. Tammikuussa olisi Coromandelissa suuret olutfestarit, joissa saattaisivat apua tarvitakin, saa nähdä… Täytyy kyllä sanoa, että oli todella hienoa päästä käymään panimolla ja tutustua miehiin, jotka vielä 50 vuoden jälkeenkin puhui todella hyvää suomea. Taidetaanpa piipahtaa heidän luona vielä toistamiseenkin. Panimolta suunnattiin kohti Whakatanea, jossa pysähdyttiin syömään, kyselemään majoituksista ja kauppaan. Päätettiinkin ruokaostosten jälkeen suunnata yöksi Matatan pienelle camping-alueelle. Aamulla jatkettiin matkaa takaisin kohti Taurangaa… Siitäpä myöhemmin lisää…
Ville ja Mari-Eliina
Papamoa Beach Grove
Papamoa
- comments