Profile
Blog
Photos
Videos
Terve!
Eipä ole hirveesti viime aikona jaksanut kirjoitella, kun on ollut kaikenlaista viilamista ja höyläämistä meneillään. Reissussa taas oli niin perkeleen rentoa että eipä sielläkään paljoa napannu näppäimistöä naputella, paljon mielummin veti kaljaa biitsillä. Mutta no, eikö ne sano että tuhat sanaa sanoo enemmä kun yks kuva, vai olikohan se toisin päin...
Voinhan mä tässä jotain highlightseja kuitenkin valottaa. Ensinmäisenä täytyy mainita Satunin ja Krabin jätkät, (katsokaa albumi Langkawi-Koh Tao) ihan perkeleen hyviä tyyppejä. Se satunin jätkä nyt oli perusjuoppo , mutta se Krabin Tanskalainen hippi oli jotain muuta. Jos Katsotte oikein tarkkaan niitä kuvia, niin huomaatte että sillä on tissit. Ja juttua riitti koko ajan, samaan aikaan Ruotsalaishippi veti ketjuna jointteja, huippujätkiä!
Toisekseen Botskireissu oli erittäin rento. Konehuoneessa oli erinomaiset bileet, eikvätkä olleet yhtään vähemmän erinomaiset sen jäkeen kun toin paikalle litran Finlandiavodkapullon ja Kuubalaisen sikarin.Kanadalaiset antoivat vielä hyvää taustatukea jazz-tupakka varastoillaan. Bueno, voisin sanoa ainakin siihen asti kun minä muistan. Taisin nimittäin hiukkasen humaltua siinä jossain Finlandia pullon loppuvaiheilla. Koh Taolla tietenkin oli meininki mitä rennoin ja vastaan ottavin. Päivärutiinit pyörivät aika pitkälle kolmen B:n porukoissa eli, bisse, biljardi, biitsi ja viellä neljän vieraileva tähti eli blossi. Niin ne päivät kuuluu vaan aika nopeasti kun ei tarvi stressata tai muutenkaan miettiä mitään turhan vakavaa. Kaikenkaikkiaan loistava paikka, mutta ei siitä sen enempää. ...Tai no uudestavuodesta pitää sen verran sanoa, että olinpa niin perkeleen kännissä etten ole ollut vuosiin! Siinä biitsillä rentoutuessani pääsi käymään niin että nämä lukuisat bisset, erinlaiset viinakset ja muut tupakkatuotteet nousivat ihan yhtäkkiä ja arvaamattomasti ilman minkäänlaista varoituksen sanaa aivan infernaalisesti päähän. Voin sanoa että siinä olin niin kuin puulla päähän lyöty, ensin suht selvinpäin ja valehtelematta silmän räpäyksessä tuhannen tutkalla. Päädyinki Yrittämään Roope Ankkamaista sukellusta hiekkaan useampiakin kertoja, siinä kuitenkaan mitenkään erityisen tyydyttävin tuloksin onnistumatta.Siitä naamaan jäikin oikein hauskat pienet naarmut, joita aamulla oli mukava arvuutella, mistähän mahtaisi nämä olla peräisin. No enhän minä tietenkään ainoa haavoittunut ollut, kuten ehkä jo kuvista olette huomanneet. Sattui nimittäin niin että, ostimme kymppisäkin paikallisia, tai mitälie kiinalaisia raketteja jotka olivat valehtelematta aivan perseestä. Kymmenestä raketista kolme pysyi lähtökuopissaan ja räjähtivät siin kymmenen metrin päässä idyllisen romanttisesta ryyppäys leiristämme. Niitä siinä sitten väisteltiin ja vaihtelevin tuloksin. Olihan se ihan kiva kokemus kun tunsi mukavan lämpivän ilmavirran menevän ohitse noin kymmenen sentin päästä korvasta. Oulun Pasi oli mestari maastoutumisessa (varmaankin armeijan ihmemaassa opituin taidoin) ja hyppäsi suoraan biitsin ainoaan kiveen, vaikka ympärillä olisi ollut joka suuntaan noin 200 metriä hiekkaa. Mutta rapatessa roiskuu ja tekevälle sattuu.
Seuraavassa kuvassa oleva kylmälaukku sai tuntea hienoisesti nousseen massani voiman, kun sieltä lisää virkistäviä juomia hamuillessani satuin rojahtamaan sen päälle. Turha kai mainita että, pillun päreiksihän se meni. Että semmonen uusivuosi... Nyt sitä sitten ollaan taas takaisin ah, niin ihanan rauhallisessa Singaporessa. Elämä on aika pitkälle samanlaista kuin ennen reissua, mutta tietenkin suhteellisen tuore parisuhde tuottaa joitain velvollisuuksia. Näistä nyt etunenässä mainittakoon päiväreissut, shoppailu, romanttiset illalliset, lisääntynyt kotona olo sekä hieman rauhoittunut yöelämä. Mutta oikeastaan ihan kivä ettei tarvi kokoajan tuolla kylillä muna kolmantena jalkan juosta, vaan voi rentoutua ilman villejä yön yli kestäviä rahan tuhlaus rientojakin.
Ensi viikolla sitten taas pientä reissua taas tekemään. Tällä kertaa olisi tuommoinen pidennetty viikonloppureissu rauhalliselle Tiomanin saarelle suunnitteilla. Onhan maanantaina kuitenkin palkkapäivä, enkä nyt oiken parempaakaan käyttöä rahoilleni tähän hätään keksi.
Tämmöstä tällä kertaa. Lämpimät terveiset Toppilan pojille, keep on keeping ja Satunin jätkää lainatakseni "you do if you want to do, nobody disturb, yeah right!"
Morjens...
- comments