Joulupäivä San Franciscossa. Kävelimme paikalliseen turistirysään kolmisen kilometriä. Chinatownin kautta Fisherman´s Wharfiin kuvaamaan merileijonia, jotka köllöttelivät laiturilla ja möykkäsivät kumealla äänellään. Hämmentävää, ja niin vielä niin lähellä ihmisiä. Takaisin paikallisen meksikolaisen kautta. Jos joku näille kulmille joskus eksyy, niin menkää meksikolaiseen. Safkaa ei voi millään tavoin verrata siihen texmex-tekeleeseen, jota Suomessa saa.

Suurin osa kaupoista oli kiinni, joten rahat täytyy säästää tälle päivälle. Virginistä löytyi yllättäen tavaroita, jotka kutsuvat levittelemään dollareita. KAlenteri presidenttien lipsahduksista, kalenteri Chuck Norrisin sloganeista ja Dennis Learyn kirja Why we suck. Suhosen kieroutuneeseen makuun puolestaan Arnoldin terminatorhenkinen paita THe Governator.

Joulupäivän illallinen tukossa olleessa jazzbaarissa, jossa tilausta sai odottaa puoli tuntia. Ruoka mautonta, mutta fiilis ainutlaatuinen. Tai eihän se tietenkään mitään voi olla aitoon savuiseen jazzbaariin verrattuna jossakin laitakulmilla kuin tuolla Union Squaren turistirysässä. Mutta katu-uskottavuutta ei siltä bändiltä puuttunut.

Illan kohokohta Darren Aronofskyn The Wrestler. Tulee Suomeen tammikuun puolivälissä muuten. Vuoden paras elokuva, joka kertoo showpainijauransa syrjästä kiinni pitävästä Randy "Ram" Robinsonista. Kasarivuosien tähdestä, jonka sydän pettää ja hän joutuu lähtemään hakemaan elantoa lihatiskiltä. Käsivaralla taltioitu dokumentaarinen kuvaus, jossa on onnistuttu tavoittamaan alemman työväenluokan arkirealismia. Alun perin ohjaaja kaavaili osaan Nicolas Cagea. Möyheä, yhden ilmeen kuminaama vaihtui häkellyttävän comebackin valkokankaalle tekevään Mickey Rourkeen, jonka Aranofsky houkutteli tekeleeseen sillä, että Oscar tulee, muttei palkkaa. Nostan Heath Ledgerin Jokerin ohella ehdottomasti vuoden parhaimmaksi roolityöksi.

Tänään lähetään kuluttamaan rahaa 70 prosentin joulualesta kiljuviin kauppoihin, jonne aamuohjelmat eivät povaa ryntäystä. Lama jyrää ja konkurssimainokset pyörivät tv:ssä. Eihän road tripillämme muutenkaan ole juuri muita turisteja ollut. Edes jenkkiläisiä.