Berliini jäi taaksemme ja suuntana aivan toisenlainen kaupunki mitä edellinen. J&M halusivat ehdottomasti viettää edes yhden päivän kauniissa pienessä kylässä saksan ytimessä ja se olisi Limburg an der Lahn, Frankfurt am mainista n. 70 km länteen. Lähtöaamu oli jo valmiiksi pilvinen ja Reinhard varoitteli sisämaan sateisuudesta. Jo Berliini-Frankfurt-väli kesti neljä tuntia ja juna oli jostain syystä jäljessä. Frankfurtissa meidän täyty...

Okei, nyt taas ryhdistäydytään ja kuulumiset kehiin. Liikaa husaamista ja liian vähän aikaa niin että olisimme kerenneet kirjoittamaan yhtään mitään. Kööpenhamina jäi taaksemme ja edessä oli siis pitkä ja vaivalloinen yö Berliiniin metropoliin. No tämä pätkä oli sanalla sanoen kammottava. Yöjuna kesti ajan 22:39-4:30 ja miten se vanha rötiskö tärisi ja paukkui, luulimme todella että se suistuisi pian raiteilta ja J mietti koko ajan yläs...

Kööpenhamina, päivä 3. Aamu check out hostellista klo 10:00 ja sipiripi rinkat lokerikkoon pois painamasta. Edessä olisi vielä kokonainen päivä aikaa tallustella kaupungissa ennen seuraavaa määränpäätä. Eilinen päivä oli ollut J:n ja M:n osalta niinkin täydellinen että tämä päivä ei voinut alkaa yhtä hyvin. Kaivaessaan infopisteellä kuvetta, M huomasi että kukkarossa olleet setelit, sekä eurot että kruunut olivat kaikki kaikonneet. Ke...

Toinen päivä Kööpenhaminassa. Aamu valkenee YMCA hostellin ikkunoista, talo on hiljainen, mutta kännykkä päättää päristä, ei auta muu kuin nousta ylös ja kerätä itsensä. Tarpeeksi pitkään hostellilla maleksimisen jälkeen käymme rautatieasemalla hakemassa mm. 24 h julkisen liikenteen lipun jotta matkanteko kaupungissa helpottuisi. Sitten hieman aamupalaa auringonpaisteessa raatihuoneen edustalla. Saimme heti penkkiseuraa paikallisesta rouvad...

Noniin buenos tardesta vaan ja tässä sitä nyt ollaan! Blogia avaamassa jossain Vesterbron sydämmessä! Eli tätä retkipäiväkirjaa kirjoittavat kaksi kaverusta, J&M, jotka semi-ekstomporee suunnittelulla päättivät toteuttaa interrail-matkan eurooppaan. Näin ollen päätimme alkaa kirjoittamaan päivyriä, ei vain omaksi muistoksi vaan niille ystäville, tutuille ja perheenjäsenille jotka vain jaksavat ja ovat kiinnostuneita lukaisemaan edesottamuks...