Kesä alkaa vihdoin olla ovella ja olen jo kaivanut sortsit ja hameet kaapin pohjalta.Vaikka eihän paikallista talvi ole mitään Suomen talveen verrattuna, on silti mukavaa kun ilma alkaa lämmetä ja voi taas nauttia auringon paisteesta. Paikallinen "talvi" on lähinnä outo sekoitus Suomen syksyä ja kevättä, jossa räntäsateet on korvattu muutamalla rankkasade myrskyllä. Onnistuin jo polttamaan itseni toissapäivänä, vaikka levitin aurinkorasvaa ennen ulos lähtöä. Palanut kohta oli se paikka selässä, johon ei juuri kunnolla omin käsin yllä, joten se ei oikeasti ollut minun vikani, sillä hovi rasvanlevittäjä ei sattunut olemaan kotona. Koskakohan joku keksii hyvän keinon miten saada rasva levitettyä tasapuolisesti joka paikkaan? Siinä jollekin tylsistyneelle insinöörille pulma.

Pari viikkoa sitten oli pitkä Labour Day viikonloppu ja lähdimme kaveri pariskunnan vanhempien mökille Marion Bay:hin, joka on yli kolmen tunnin ajomatkan päässä Adelaidesta itään (Yorks penisulalla vai miten sen nyt suomeksi sanoisi). Mukana oli pariskunnan kaksi pientä lasta, kaksi-vuotias ja neljä kuukautinen vauva, joten kyseessä oli ns. Perhe loma. Hieman oli aamuisin huono omatunto kun meikäläiset nukkuivat pitkään aamulla ja uudet vanhemmat joutuivat joka aamu heräämään kuudelta kaitsemaan lapsia, mutta muuten meillä kaikilla oli oikein rattoisaa. Onnistuimme jopa kalastamaan pari mustekalaa (jos squid niin suomennetaan) ja Josh teki niistä hyvän illallisen.

Marion Bay on aika pieni lomakylä, josta löytyy vaan yksi kyläkauppa ja pubi, joten vietimme lähinnä aikaa mökin terassilla istuen ja kävellen rannalla. Minä ja Josh otimme jopa sen kaksivuotiaan kerran mukaan rannalle, mutta hän ei ollutkaan kovin innostunut kävelemään hiekalla paljain jaloin ja alkoi surullisilla silmillä hokemaan `home home home`. Se rantareissu jäi aika lyhyeen.

Olen aina kyseenalaistanut karavaanari ja camping toiminnan mielekkyyden ja Marion Bay sai minut taas ajattelemaan mitä ihmettä ihmiset siinä näkevät. Otetaan esimerkiksi nuori pariskunta, joka oli koko pitkän viikonlopun viereisellä Camping alueella viiden alle 10-vuotiaan lapsen kanssa. Voiko oikeasti olla rentouttavampaa lähteä keskelle puskaa kolmeksi päiväksi niin monen lapsen kanssa, kuin vain jäädä kotiin jossa on ainakin kaikki normaalit mukavuuden. En kyllä ymmärrä. Minä ainakin tarvitsisin uuden loman heti sellaisen camping reissun jälkeen. En muutenkaan haluaisi täällä paljoa telttailla, sillä sata metriä kyseisestä leirintäalueesta näimme tiellä kuolleen ruskeakäärmeen (brown snake), joka on yksi Australian myrkyllisimmistä matelijoista. On siinä sitten koko perheen kesken hauskaa kun kyseinen kaveri löytyy makuupussista.

Jos kerran Australia on karavaanareiden luvattu maa, täällä näkee myös mitä kummallisia muoti-ilmiöitä. Kuka olisi uskonut että vyölaukut ja taka jeet tulisivat taas muotiin nuorison keskuudessa. Enkä puhu nyt mistään peräkylän nuorista. Viime perjantaina kävimme tuttavapariskunnan kanssa kahvilla Norwoodissa, mikä on vähän hienompi alue keskustasta itään, kun vastaan käveli pari nuorta jätkää verkkarihousuissa ja erittäin kireissä paidoissa, isoilla vyölaukuilla ja kiharilla takatukilla varustettuina. Eivätkä he edes näyttäneet Kreikkalaisilta, jotka ovat tunnettuja samantyylisistä muoti-ilmaisuista. Kreikkalais- ja italialais taustaisilla on täällä jopa oma lempinimi "Wog", joka ei ole kovin imarteleva. Tosin jos joku sattuu törmäämään kahteen Australialaiseen elokuvaan "Wog boy 1 tai 2" kannattaa katsoa, sillä ne ovat aika hauskoja ja kertovat hyvin paikallisesta elämäntavasta.

Toinen muoti-ilmiö joka on alkanut pistää silmään on legginssit. Älkää ymmärtäkö väärin sillä pidän legginseistä, mutta ei ymmärrä miten suuri osa paikallisista niitä käyttää. Minusta ne on ihan ok jos legginssin ei ole yli kulahtaneen ja roiku takapuolesta sekä paita tai toppi ylettyy edes vyötärön alapuolelle. Mutta täällä kaiken kokoiset tytöt (varsinkin ostoskeskuksissa ja pienemmissä kaupungeissa) käyttävät kulahtaneita legginssejä housuina paitojen kanssa jotka päättyvät ennen housujen vyötäröä. En ole vielä nähnyt yhtään tyttöä jota kyseinen look imartelisi. Tai sitten minä vaan alan tulla vanhaksi.

Uusi koulu jakso on alkanut aika rattoisasti ja minulla on tällä kertaa samaan aikaan kaksi markkinoinnin syventävää kurssia: Branding ja Marketing strategy and planning. Ainoa ongelma on että molemmilla kursseilla tehdään iso ryhmätehtävä jostain merkistä. Hungry Jacks ja Holden ovat kovasti alkaneet muistuttaa toisiaan vaikka ne tekevät täysin eri asioita eikä asiaa auta että molemmilla kurssille meillä on sama kolmen hengen ryhmä. No ainakin tehtävät on niin helpompi aikatauluttaa. Olemme tehneet hintavertailuja Hungry Jacksin, McDonald'sinja KFCn kanssa, ja olen joka kerta joutunut ostamaan joko kahvin tai jonkun muun juoman sinne mennessäni, sillä en kehtaa vaan kirjoittaa hintoja ylös ilman että ostan jotain. Onko tämä joku suomalainen tapa siellä muilla ei tunnu olevan samaa ongelmaa?

No mutta eiköhän tässä ollut taas tarpeeksi luettavaa yhdeksi kerraksi. Terveisiä kaikille sinne syksyn/talven keskelle!! Ei käy kateeks…