Profile
Blog
Photos
Videos
"When you travel, remember that a foreign country is not designed to make you comfortable. It is designed to make its own people comfortable." - Clifton Fadiman
Battambangin venereissua varten meidät kuljetettiin bussilla joen varteen. Laiturilla odotti vähintäänkin vaatimaton paatti. Lasikuituveneen ( ihme ettei puhallettavan) molempia laitoja reunusti pitkät penkkirivit, kaikki joutuivat istumaan selin jokeen päin, kasvot toisiaan kohden. Paikalliseen tapaan vene täytettiin ääriään myöten täyteen, istuimme kuin sillit purkissa, jalkoja ei pystynyt suoristamaan. Tuntui, että vene oli valmis vajoamaan hetkenä minä hyvänsä. Pelastusliivit?? Mitä ne ovat, jotain syötävää??? Matka oli ihan totaalisen puuduttava ja matkalla oli vain yksi tauko. Takamuksestani oli lähtenyt tunto kahden ensimmäisen tunnin sisään, koska penkit olivat niin kovat. Pysähdyimme yhdessä kelluvassa kylässä puolen tunnin ajan. Siellä selvisi miksi vesi oli niin ruskeaa. Käydessäni vessassa, siellä oli vain reikä suoraan jokeen. Puolessa välissä matkaa veneen moottori kosahti ja äijät paikkailivat sitä ainakin puolisen tuntia. Samalla vieressäni istunut aussityttö kauhisteli kuinka hän oli nähnyt, että veneemme oli ollut ihan hilkulla ajaa kolarin toisen veneen kanssa. Olin varma, että jumitumme sinne keskelle ruskeaa jokea, kuolleiden kalojen sekaan, keskelle ei mitään. Kun moottori vihdoin saatiin käyntiin, vastapäätäni istuneet ranskalaiset ja italialaiset turistit taputtivat ja hurrasivat :D
Kuin ihmeen kaupalla pääsimme lopulta Battambangiin. En kuitenkaan suosittele reissua kenellekään. Ei ne maisemat NIIN ihmeelliset olleet. Ei myöskään ollut Battambang. Battambangin pitäisi olla Kambodzan toiseksi suurin kaupunki Phnom Penhin jälkeen. Bamboo train taitaa olla sen ainoa vetonaula ja se olikin kokemisen arvoinen. Bamboo train reitti tullaan sulkemaan muutaman vuoden sisään kun rataverkostoa laajennetaan, joten nyt oli viimeiset hetket kokeilla. Bamboo train toimii kuin resiina konsanaan. Jos vastaan tulee toinen vaunu, ihmiset hyppäävät pois kyydistä ja vaunu nostetaan pois raiteilta. Ei sillä mitenkään huimaa vauhtia ajeta, sillä pääsi maksimissaan 15 kilsaa tunnissa. Kannattaa ottaa istuintyyny mukaan, koska se on muhkuraista kyytiä peffalle.
Viihdyin Battambangissa kaksi yötä ja varasin bussin Bangokiin, josta minulla oli lento 5.2. Kuala Lumpuriin. Rajan ylittäminen bussilla oli taas oma numeronsa. Rajalla ei mennyt kuin tunti, jossa jonotettiin passintarkastukseen noin puoli tuntia, jonka jälkeen seuraavan kulkuneuvon PITI olla odottamassa Thaimaan puolella. Kun olin kulkenut kamojeni kanssa rajalla toiselle puolelle, vasemmalla puolella tietä oli iso katettu alue, jossa istui joukko turisteja odottamassa kyytiä. Miehet viittilöivät minua katokseen istumaan. Istuin siellä hetken ja ihmettelin, että milloinkohan minun kyytini tulee, koska yksi ryhmä oli jo haettu. Kysyin yhdeltä jampoista, että missähän minulle luvattu kyyti on, Mr. Yaon kyyti. Jamppa selitti, että Mr. Yao työskenteli eri yrityksessä ja hän tulisi hakemaan isompaa ryhmää vasta klo 14. Kello oli 11.30. Jamppa selitti, että jos halusin lähteä aikaisemmin, se maksaisi ekstraa. Ilmoitin jampalle tiukkaan sävyyn, että olen maksanut 12 dollaria lipusta Bangkokiin enkä TODELLAKAAN aio maksaa mitään ekstraa. Sen jälkeen keräsin tavarani etsiäkseni vessan ja rahanvaihtopaikan. Jamppa ihmetteli mihin olin menossa, sanoin meneväni vessaan ja hän pyysi minua tulemaan takaisin pian. Kun 20 minsaa päästä palaisin takaisin, jamppa ilmoitti minulle, että kyyti Bangkokiin odottaa. Minua oli varoitettu ennen matkalle lähtöä useampaan otteeseen siitä, että Thaimaassa turisteja yritetään kusettaa kaikin mahdollisin keinoin. Se oli yksi syy miksi en halunnut viettää aikaani Thaimaassa. Rajalta pääsin lopulta turisteja täyteen ahdettuun minivaniin kohti Bangkokia.
Kambodza on ollut yksi parhaimpia kohteita matkallani. Siellä on edullista, rannikkoseutu on toistaiseksi melko koskematonta, ihmiset ovat ystävällisiä ja iloisia, tavarat ja palvelut ovat edullisia. Kulttuurikohteitakin löytyy runsaasti, toisin kuin esim. Laosista. Mieleeni jäivät erityisesti upea Angkor Wat sekä traaginen Killing Fields of Choeung Ek. Unohtamatta tietenkään ainutlaatuista vapaaehtoistyökokemusta paikallisessa kylässä, jossa pääsin läheltä näkemään paikallisten elämää ja tapoja. Kambodzassa on toki huonotkin puolensa. Kaikesta näkee, että kyseessä on vasta takaisin jaloilleen pyristelevä valtio. Ihmiset ovat köyhiä ja etenkin Siem Reapissa lapsikerjääjät ovat harvinaisen aggressiivisia. Tuk tuk-kuskien loputon kyydin tarjoaminen käy välillä hermon päälle eikä aikatauluihin ole koskaan luottamista. Liikenneturvallisuudesta ei ole tietoakaan, sillä kukaan ei käytä kypärää, autoissa ei välttämättä ole turvavöitä eikä veneissä pelastusliivejä. Mutta jos on valmis kestämään pienet haitat, ihastuu Kambodzaan varmasti :)
- comments
Lady Marianne Turvallisuushakuinen geeniperimäsi on kyllä uinahtanut tällä reissulla täydellisesti!
Marjatta Junila Tuntuu varmaan mahtavalta , kun pääset eurooppalaiseen mukavuuslaitokseen. Muuten ne venematkat ovat tosi vaarallisia, varsinkin , kun ympätään täpötäyteen.