Hitaita ja nopeita paivia

Joo, joskus taalla tuntuu, etta aika lentaa kuin siivilla. Pitaisi tehda miljoona asiaa samaan aikaan: Nahda suomalaisia kavereita, jotka on kaymassa, kayda koulussa, tutustua museoihin, kirjoitella blogia, vasata raportteja Tampereen kouluun ja alkaa suunnitella ensikevaan festivaalia, johon olen lupautunut tuottajaksi. Tuntuu, ettei aika riita millaan... ja jossain vaiheessa pitaisi nukkuakin.

Sitten taas joskus on ihan kuolettavan tylsaa, eika mitaan tekemista ja aika menee liian hitaasti. Nain kay joka torstai dokumenttielokuvahistorian kurssilla ja se johtuu taysin siita epamielenkiintoisesta opettajasta.

Koin ensimmaisen kunnon koti-ikavan viime lauantaina. Oli hieman vasynyt ja kipea olo (= krapula) ja kaikki asiat masensi. Tuli vaan mieleen kaikki kivat asiat suomessa, kuten sauna (!!!), ruisleipa, poikaystava, oma sanky ja mummon tekemat jouluruoat (, joita en valitettavasti saa tana jouluna, kun olen taalla). Ja sitten vaan tuli semmoinen olo, etta voisi tulla kaymaan Suomessa vaikka heti.

Onneksi koti-ikavaa helpottaa, jos ihmiset soittaa tai lahettaa viesteja. Numerohan oli siis 00420 775385829 , heh :)

Skypella voi ottaa yhteytta myos, nimimerkki on berttah

Ikavaa helpottaa myos kun on tekemista, tai kun nakee luokkakavereita. Kavin viime sunnuntaina retkella luokkakavereiden kanssa Karlstejnin kaupungissa, 40 minuuttia Prahasta junalla. Kaupungin keskelta, vuoren rinteelta kohoaa aivan mielettoman hieno keskiaikainen linna, jossa kavimme tustumiskierroksella. Retki oli muutenkin hyvin onnistunut, koska saa oli mita mainioin; aurinko paistoi ja oli ihanan lamminta! Maistoin myos ensimmaista kertaa "oikeaa" tsekkilaista ruokaa (beef goulash, with dumplings), eli naudanlihaa ihanassa kastikkeessa leipapalojen kera :) Laitan sielta kaupungista varmasti kuvia myohemmin.

Nyt taidan painua sankyyn kirjoittamaan elokuva-analyysia, jonka deadline on huomenna. Saa nahda miten onnistuu kirjoittaminen pitkasta aikaa ihan englanniksi.

Tammoista talla kertaa.