Normaalia elämää

Neljä viikkoa tulee kohta täyteen Prahassa ja elämä alkaa vähitellen rutinoitua.

Aamuisin menen kouluun yhdeksän aikoihin, iltapäivällä on hyppytunteja, jolloin käyn kotona syömässä ja illalla menen takaisin kouluun. Viimeinen tunti alkaa klo 19 ja loppuu klo 21.30. Esimerkiksi torstaina iltatunneilla katsoimme kaksi tsekkiläistä elokuvaa koulumme leffateatterissa (screening room). Kouluviikko on maanantaista torstaihin, koska perjantaina on vapaavalintaisia kursseja ja retkiä.

Täällä kaupungissa on menossa MOFFOM (Music on Film - Film on music) -elokuvafestivaali, joka keskittyy siis musiikkiin elokuvissa. Tänään ei ollut mitään muuta tekemistä, joten menimme katsomaan elokuvan "Im Not There", joka kertoo Bob Dylanin elämästä. Se oli todella hyvä! Ainoana miinuksena oli, että se olisi vielä tarvinut englanninkieliset tekstitykset, koska näyttelijöiden artikulointi ja "alamaba" -murre olivat todella vaikeita ymmärtää. Kaiken kukkuraksi elokuvan juoni ei ollut sieltä helpoimmasta päästä. Oli aika pinnisteleminen, että pysyi kärryillä. Elokuvan musiikit olivat kuitenkin mahtavat!

On tosi hyvä, että meillä on näin mukava kämppä. On ihana viettää hieman väsynyttä lauantai- tai sunnuntaipäivää sisällä kotona. Voi käydä rauhassa suihkussa, katsoa telkkaria, tehdä ruokaa, kirjoittaa blogia tai kuunnella musiikkia omassa huoneessa. Yleensä me ollaan kuitenkin kaikki yhtaikaa tässä olohuoneessa, yksi sohvalla, toinen pöydän ääressä juttelemassa skypen kautta sukulaisille ja kolmas keittiössä tekemässä ruokaa. Ei tämä olohuone nyt niin iso ole, mutta hyvin me tänne mahdutaan. Samalla tulee jutusteltua kaikkea maan ja taivaan väliltä. On hyvä, että on mukavat kämppikset joiden kanssa jaksaa viettää aikaa.

Ensi kuussa tänne on tulossa kuitenkin molempien tyttöjen poikaystävät, jotain kavereita ja toisen vanhemmat! Se siitä rauhasta :) No eipä tuo haittaa.

Se turkkilainen mies löysi eilen kämpän ja muuttaa tänään pois täältä meidän nurkista. Se on nukkunut tuossa sohvalla nyt siis viikon, toivottavasti sen selkä on kunnossa, koska toi sohva ei ole varmaan mukavimmasta päästä.

Näin eilen lauantaina muita suomalaisopiskelijoita täältä Prahasta. Oli todella ihanaa kun sai puhua Suomea! Meidän luokalla on kyllä Tiia, joka on myös Suomesta, mutta olemme yleensä isommassa porukassa muiden vaihtareiden kanssa, ja silloin puhutaan aina englantia.

Päivitin kuva-albumiin lisää kuvia ensimmäisistä viikoista täällä Prahassa.