Terveisia Orchhasta!

Olen ollut taalla Orchhassa nyt tasan viikon ja kaikki vaikuttaa todella kivalta ja mielenkiintoiselta. Eli Orchha on nyt se paikka, jossa aion viettaa suurimman osan ajastani Intiassa tehden vapaaehtoistyota Maya School -nimisessa koulussa. Paikalliset ihmiset ovat ystavallisia, myos ne, jotka eivat puhu ollenkaan englantia. Tama kyla on todella kaunis ja rauhallinen, ei niin kuin Delhi, joka oli likainen, meluisa ja kaikki olivat piirittamassa ja kaupustelemassa jotakin koko ajan.

Viime perjantaina tulimme Loten kanssa junalla Delhista Jhansiin, joka on n. 20 km:n matkan paassa Orchhasta. Neljan tunnin junamatka meni hyvin, ilman mitaan ongelmia. Jhansissa meita oli vastassa Babban ja Varun, jotka ovat koulun perustajan, Eevan ystavia ja ovat koulun toiminnassa mukana. Etenkin Babban on ihan loistotyyppi, aina niin positiivinen ja iloinen.

Kun saavuimme Orchhaan ja Maya kouluun saimme tietaa, etta meidan lisaksi koululla oli yksi muukin suomalainen vapaaehtoistyontekija, Mia. Tulemme juttuun todella hyvin ja on ihan mukavaa, etta taalla on joku muukin vapaaehtoistyontekija, varsinkin sitten kun Lotte lahtee. Tutustuimme heti koko koulun henkilokuntaan ja kaikki ovat niin mukavia, vaikkei heista kaikki tosin puhu englantia ainakaan kovin hyvin! Koululla on nelja opettajaa, yksi miesopettaja ja kolme naisopettajaa. Kaikki naiset opettavat englantia, mika on minusta aivan kasittamatonta, kun vain yksi heista tuntuu osaavan jotenkuten englantia.

Saimme Loten kanssa huoneen koulua vastapaata olevasta rakennuksesta. Huone on ehka vahan kolkko, mutta ihan kiva ja tilava, ja nyt kun saimme kaikki aukot peitettya ikkunoista, eivat hyttysetkaan paase hairitsemaan meita oisin. Meilla on myos mukavia naapureita. Emme tosin kauheasti pysty keskenamme kuommunikoimaan, silla he eivat puhu ollenkaan englantia. Namaste ja iloinen hymy on tahan asti riittanyt... ehka sitten, jos ja kun opin hindia.....

Koska saavuimme viikonloppuna, ei lapsilla ollut koulua. Lauantaina oli kuitenkin virallinen Teachers' Day, jolloin juhlimme syomalla ihania herkkuja aamupalaksi, esim. mango lassia, jaateloa kylman kahvin seassa, kakkua, ja joitain tyypillisia intialaisia herkkuja, joiden nimia en muista. Kaikki opettajat saivat myos lahjaksi lakanat ja tyynylinat. Loppuviikonloppu menikin sitten tutustuessa Orchhaan ja myos Eevaan ja tahan suomalaiseen vapaaehtoistyontekijaan Miiaan. Sunnuntaina kavimme uimassa Betwa-joessa. Joen vesi naytti todella puhtaalta ja se oli aivan lapinakyvaa. En tieda sitten, voi olla etta se olikin likaista, mutta eipa sille enaa mitaan voi.

Maanantaina alkoi sitten opetus. Koulu alkaa joka paiva klo 8 aamurukouksella ja lapset kokoontuvat pihalle jonoihin ja laulavat Intian kansallislaulun. Sen jalkeen alkavat oppitunnit, joita on yhteensa nelja, eli koulua on klo 8-12. Ensimmainen paiva ja ensimmaiset oppitunnit menivat lahinna tutustumisessa ja perehtymisessa. Lapset ovat koululla aivan ihania, nuorin on 3v. Kun he aamulla tulevat kouluun, jokainen reippaana sanoo vuorollaan 'Good morning mam" Lapset ovat myos todella taitavia ja uskomattoman nopeita oppimaan, valilla kylla meinaa menna hermot, kun ne toistaa ja kopioi joka ikisen sanan, jonka kirjoitan tai sanon, heh heh.

Tiistaina en mennyt ollenkaan opettamaan, koska sain kamalan vatsataudin, en tieda mita olin syonyt tai juonut, mutta se oli jotain aivan kamalaa. En voinut syoda yhtikas mitaan kahteen paivaan, join vaan vetta ja kuihduin sangyssa kauheassa kuumeessa. Onneksi se meni parissa paivassa ohi ja olen taas voimissani. Taytynee varoa ja katsoa tarkkaan, mita suuhuni pistan, etten saa sita uudestaan.

Tama ja eilinen olivat tosi kivoja paivia. Eilen oli normaalisti 8-12 koulua. Opetin 1, 2 ja 3 luokkaa. Ykkosluokalle opetin Miian kanssa aakkosia ABC-laulun avulla ja opetimme heita kertomaan nimensa englanniksi seka kysymaan sita toiselta. Kakkosluokan kanssa kaytiin lapi ruumiinosia "paa olkapaa polvet varpaat" laulun ja eraan "One little finger" -laulun avulla, jalkimmaisesta on tullut hitti lasten keskuudessa, ja olemme keksineet useita eri tapoja miten sita voi laulaa. 3. luokkalaisten kanssa kaytiin lapi vaatteita ja laulettiin myos One little finger. Iltapaivalla olin kylalla ja tormasin Induun, joka on paikallinen opas ja kay usein koululla. Han tarjoutui nayttamaan minulle joitain kivoja paikkoja Orchhassa moottoripyoralla. Se oli siistia!

Tanaan oli taas ihan normaalisti koulua ja oi kylla vaan.. taas laulettiin One little fingeria useaan otteeseen. Olin aivan hiesta marka kun tunti loppui.. kaiken sen tanssimisen ja laulamisen jalkeen. Iltapaivalla tulin kylalle ja hengailin Babbanin (Eevan ystavan) kanssa hetken hanen kaupalla ja sitten vaan kuljeskelin ympariinsa ja lopulta paadyin tanne nettikahvilaan kirjoittamaan blogia. Kohta menen takaisin koululle syomaan iltapalaa.

Nyt ei taida tulla mitaan muuta ihmeellista mieleen, joten taidanpa lopettaa tahan. Jattakaa kommentteja ja kysykaa, jos haluatte tietaa jotain erityista.

Nahdaan!

Aini