Tänään lähdimme heti aamusta joen toiselle puolelle maaseudulle. Herätimme paljon huvia ja ihmetystä ihmisissä. Selkeästi siellä suunnalla turisteja on huomattavasti vähemmän eikä lautasantennejakaan näkynyt samalla mallilla kuin Laosin maaseudulla. Lautta jolla siirryimmen joenyli vaikutti todella ylibuukatulta mutta ei siellä kai juuri koskaan onnettomuuksia ole sattunut tuolla matkalla tai ainankaan meille ei asiaa uskallettu kertoa.

Kun pääsimme toiselle puolelle hyppäsimme bussiin jossa odottellimme reilu puolituntia että bussi saatiin täyteen ja päästiin lähtemään eteenpäin. Bussin jalkatilat oli pienet ja meidän opas ei millään suostunut hyväksymään että mun viereen vois mahtua joku toinenkin istumaan. Joten aina kun joku meinasi istua siihen se nosti kauhean metelin ja kukaan ei sitten tullut istumaan mun viereen. Hävetti ihan hirveästi kun oli ihan olo että "valkoinen mies tulee maahan löyhyttelee setelitukulla ympärilleen". Meinattiin että otetaan kuva kun tupaten täydessä bussissa ainoastaan mun vieressä on tilaa ja löyhyttelen dollarinipulla mut todettiin että se saattaisi jo oikeasti loukata porukkaa. Oli meistä kyllä maksettukin tuplahinta että meille kyllä kuuluikin kaksi paikkaa mutta silti se oli jotekin väärin.

Perillä käytiin tutustumassa vielä yhteen Pagodaan mutta onneksi siellä ei viivytty kovin pitkään (ne kaikki kun näyttää mun silmään ihan samalta. Vaikka opas kovasti kertookin että kun katsotte buddhan silmiä voitte erottaa vuosisadan ja alueen missä buddha on valmistettu)

Tämän jälkeen lähdettin heppakärryillä tutustumaan ruukunvalmistukseen. Kyseisessä kylässä kaikissa taloissa valmistettiin savesta erilaisia ruukkuja ja kynttilänjalkoja jne. Olivat todella kiinnostuneita kun kerroin että mun Äiti on kanssa tehnyt saviesineitä. Piti sitten kertoa että miten Suomessa noita tehdään. Siellä sattui juuri olemaan lapsetkin paikalla kun oli koulusta lounastauko meneillään. Lapset halusivat kovasti tulla kuvatuksi ja nähdä sen jälkeen kuvan että missä he ovat. Lisäksi kun meillä on mukana Fredi (pehmolelu fretti) niin lapset (samaten myös monet aikuiset) ovat ihan hulluna siihen. TUolla savipaikassa annettiin lasten paijata Frediä niin ei meinattu saada edes otusta enää takaisin. Ensi kerralla pitää varmaan hakea Ikeasta varasto noita mukaan ja tehdä lapsia onnelliseksi jakamalla frettejä.

Savimestan jälkeen siirryttiin isohkon kylän torille missä kierreltiin katsomassa paikallisia ei turisti tuotteita ja samalla seurattiin miten beteliä valmistetaan. Aiheutimme taas hämmennystä ja opas kertoi että porukka puhuu kokoajan meidän ympärillä että "tuo iso mies on varmaan jalkapalloilija" ja sitten yksi vanhempi nainen pyysi että opas kertoo mulle että olen kaunis.

Tämän jälkeen siirryttiin taas bussiin nyt se tuli niin täyteen että opaskin luovutti ja munkin viereen päätyi ihmisiä ihan tiiviisti. Mun vieruskaveri oli mies joka kertoi tarinaa että olisi matkustajalaivalla töissä jossa oli uima-allas tosin tää kaveri ei kyllä osannut uida. Se myös kertoi osaavansa 20:llä kielellä "minä rakastan sinua" tosin kun koitin opettaa sitä suomeksi sille niin ei kovin hyvin sujunut ja se olikin silleen "ompas teillä pitkä tapa kertoa asia" Kyseinen mies myös alkoi kuittailla meille "te maksatte isot rahat että tulette tänne toiselle puolelle maailmaa, mulle sentään maksetaan siitä että matkustan ympärimaailmaa." Kyseinen herra myös kertoi miten olen kaunis ja miten hän rakastaa minua, tosin pettyi pahasti kun en ole uskovainen. Atheist ei tainnut olla tuttu sana kun käytin kysesitä termiä hän kommentoi "tiedän kaikki neljä pääuskontoa eikä tiedä että missään olisi kyseistä termiä".

Maaseutumatkailun jälkeen käytiin vielä tutustumassa Myanmarilaiseen taiteeseen ja ostinkin yhden maalauksen itselleni. Piti vaan jättää kehykset liikkeeseen että saan tuotua maalauksen Suomeen. Oli kyllä paljon upeita maalauksia mutta lähes kaikki olivat pahasti budjetin ulkopuolella, sekä niin valtavia että ilman kehyksiäkin Suomeen saaminen olisi voinut olla haaste.

Iltapalaksi taas paikalliseen teepaikkaan ja sitten hotellille katsomaan telkkaria ja SUIHKUUn, ah miten suihku voikin päivän hikoilun ja pölykerroksen jälkeen tuntua hyvältä.