Maanantaina nukuimme pitkään ja aamupalan jälkeen käytiin sovittamassa tulevia vaatteita ja sitten suuntasimme lentokentälle. Meinasi tulla kiire että keritäänkö koneeseen kun arvioitiin matka-aika väärin. Mutta lento oli iloisen tunnin myöhässä tosin oltas me keritty koneeseen vaikka ei olis ollut myöhässäkään.

Myanmariin saavuttua jonottelimme tullissa pitkään mutta pääsiin maahan ja siellä sitten olikin opas jo vastassa innokkaana. Tosi mukavan oloinen täti Tsu taisi olla jotakuinkin lausumiselta hänen nimensä. Opas vei meidät hotellille ja järjesteli kaiken ja kertoi vielä hyvän ruokapaikankin. Golden duck taisi olla ravintola ruoka oli todella hyvää ja varmaan parasta tofua ikinä löytyi sieltä. Curry oli oikeasti tulista mutta kyllä mä sitä vähän pystyin syömään. Hintakaan ei ollut kovin paha kahden ihmisen valtavasta ateriasta 13000 kyattia eli vajaa 13e. Parasta ruokaa varmaan mitä olen kummallakaan Aasian reissulla syönyt.

Tiistaina aamulla aamupalan jälkeen opas tuli hakemaan meidät ja ensin lähdettiin kiertelemään autolla ja jalkaisin kaupungin keskustaa. Käytiin esimerkiksi katsomassa Myanmarin ensimmäistä hotellia. Liikenne täällä on kohtalaisen sujuvaa vaikka pari vuotta sitten ei kuulemma ollut juuri yhtään autoja koko maassa. Tiet ovat todella moni väyläisiä niin pahoja ruuhkia ei synny. Tosin liikennesäännöt ovat lähinnä ohjeellisia. Liikennevalojakin löytyy mutta sähköt katkeilevat useamman kerran päivässä joten ne toimivat kun toimivat.

Kaupunkikierroksen ohessa kävimme pienemmässä temppelissä missä oli hieno kilpikonna ja kissakala lampi. Nää tykkää tosi paljon kilpikonnista kun kilpikonnat edustavat pitkää ikää. Kyseisessä altaassakin oli yli sata vuotta vanhoja kilpikonnia. Temppelissä oli kultaa 14tonnin painon edestä. Reliikkinä oli Buddhan hius. Selvitimme myös että minä päivänä olemme syntynyt ja sen perusteella että mikä on meidän eläin. Mä oon syntynyt lauantaina jotein Lohikäärme on mun eläin.

Temppeleitä tuli vielä lisää esimerkiksi valtavan lepäävän buddhan temppeli. Kyseisen buddhan pituus oli 65,8metriä ja korkeutta löytyi 17.7metriä. Viimeisenä käytiin vielä tutustumassa maan kuuluisimpaan Pagodaan eli temppeliin. Kyseisen pagodan katolla oli 76 karaatin timantti ja sen kattoon oli yhteensä käytetty 40tonnin painosta kultaa (eikä vaan lehtikultaa vaan jotain Myanmarin käsintehtyä kultaa joka on arvokkaampaa kuin lehtikulta). Muutenkin koruja ja jalokiviä riitti huipulla. Muutenkin temppeli aulue oli valtava ja hieno ja kultaa riitti. Hassuinta on että lähes kaikilla buddhilla on ledeistä tehty sädekehä. Näyttää hieman kitchiltä länsimaalaiseen silmään, tai ainankin suomalaiseen.

Lopuksi opas vielä vei meidät paikalliseen teepaikkaan iltapalalle. Oltiin kyllä kunnon nähtävyys siellä kun ei siellä ollut tainnut juuri turisteja käydä kun se ei ollut ihan keskustassa. Etenkin kun Hannu halusi juoda kahvinsa ilman sokeria ja maitoa oli täysi järkytys. Lähes kymmenen ihmistä tuijotti Hannua kun maistoi ekan kerran kahvia. Toinen järkytys oli kun haluttiin greippi mehu ilman sokeria. Lisäksi kun join teen ilman maitoa oli kanssa todella outoa heidän mielestään. Mutta hyvä palvelu ja todella innokkaita pojat oli tekemään mitä vaan tarvittiin. Hintaakaan kahdelle teelle, yhdelle kahville, banaanipannukakulle ja kahdelle dimsumille tuli vaan 3000kyattia eli kolmisen euroa.