Profile
Blog
Photos
Videos
Aamulla herätys eikä hirveästi unta takana kun jännitti niin paljon kiipeily ja jotain väärää tuli kai syötyä kun kertaalleen piti sitten käydä oksentamassakin. Meitä lähti kahden hengen vuorenvalloitus tiimi sekä tietenkin meidän opastaja. Ensin kalastajaveneellä vuoren juurelle ja siellä sitten epätoivoisella ilmeellä kallioseinämän katselemista että voiko tästä oikeasti muka tulla jotain. Opastus oli hyvää ja sitten uskallauduttiinkin jo seinälle. Alkuun tuntui että on hurjan vaikeeta ja ettei millään löydy käsille tai jaloille paikkoja mutta kyllä sitä eka seinä tuli suoritettua. Kun seinä alkoi tuntua jo helpohkolta niin siirryttiin hieman vaikeampaan ja epätoivo meinasi taas iskeä mutta sekin tuli pariin otteeseen suoritettua. Sitten saatiinkin kolmas seinä käyttöön jossa oli pari erivaihtoehtoa miten pääsee ylös toista reittiä jäin noin viiden metrin päähän maalista mutta toisella reitillä pääsin reilun metrin päähän. Muutama yritys mutta ei vaan tullut enää mitään kun voimat alkoivat olla jo niin loppu. Sellainen reilu neljä tuntia tuli kiipeiltyä
Yöksi mentiin läheiseen kylään missä pääsimme asumaan kaupan yläkerrassa. Kylä oli mukava ja saimme taas kovasti huomiota ja etenkin lapset rakasti sitä että niistä otti kuvia ja näytti sitten että millainen tuli. Uni tulikin jo kasin pintaan kun edellinen yö meni huonosti ja raskas päivä alla. Aamulla herättiin seiskan jälkeen ja aamupalan syötyä suunnattiin takaisin kallion juurelle.
Aloitettiin harjoittelemalla liidausta helpoimmalla rinteellä. Liidauksessa tarkoituksena on kiivetä turvaköysi maaliin jotta muille on helpompaa ja turvallisempaa kiivetä. Hurjan jännää hommaa kun kiipeää ylös päin eikä turvaköysi löydykkään ylhäältä vaan tietää että on pieni pudotus jos lipashtaa. Onneks helppo rinne oli helppo ja ylös pääsi turvallisesti liidaamallakin. Sitten kun köysi oli ylhäällä harjoittelin vielä varmistuksenkin toisen kiivetessä ylös eli varmistin että jos toinen lipsahtaa niin se jää roikkumaan turvaköyden varaan.vPerusjutut kiipeilystä alkaa olla hallussa. Helposta rinteestä siirryttiin sitten eilen tavoittamatta jääneeseen maaliin ja ekalla yrittämällä uusilla voimilla rinne sujui lähes leikiten ja ylös menin jopa kahdesti. Tän jälkeen vähän matkan päästä löytyi vielä yksi rinne joka oli reissun korkein eli 13 metriä. Tämä rinne oli myös hauskin vaikka siinä pari aika hurjaa kohtaa oli kun seinä kaartui voimakkaasti ulos päin jolloin voimaa itsensä ylös punkaamiseen tarvitsi enemmän. Sekin seinä sujui ja maaliin pääsi kahdesti. Sitten olikin aika ruokailla ja sitten halusin vielä päästä kokeilemaan liidausta lisää nyt astetta hankalempaan mäkeen eli elisen päivän tokaan rinteeseen. Sekin sujui vaikka välissä meinasi iskeä epätoivo etten mitenkää kyllä pääse ylös asti. Tämän jälkeen voimat oli taas niin loppu että oli aika siirtyä takaisin kaupunkiin ja suihkuun.
Illalla vielä viimoiset ostokset Luang Prabangista ja hieman vilkuilua millainen tapahtuma Luang Prabangin elokuvafestivaalit olikaan. Sen verran oli vilpoista etten jaksanut jäädä kuitenkaan mitään katselemaan. Bussiliputkin saatiin ostettua huomista Vang Viengin bussimatkaa varten.
- comments