Pyhä tarkotushan oli päivittää blogia kerran viikossa, nyt on menny yli kuukausi viime kirjotuksesta. Hupsis.

En oikein tiiä mistä kaikesta kirjottaisin, on ehtiny tapahtua aika paljon. Buenos Aires on koti, Suomi tuntuu kaukaiselta. Välillä on ikävä Eerikinkadun etkoja, jatkoja, darra-aamuja ja ystäviä, mutta tosi vähän loppujen lopuks. Aika menee tajuttoman nopeesti ja hetkittäin sitä panikoi, että miten ehtii tehdä kaiken. Normaalia arkea täällä kuitenkin eletään, ei ihan joka päivä tapahdu mitään kauheen mullistavaa tai jännittävää. Joskus saattaa vaan jumittaa koneella koko päivän ja syödä dulce de leche -päärynöitä. On muuten hyviä. Söin just äsken.

Jokunen aika sitten tehtiin trippi Iguazulle, elikkäs semmosille vähän järeemmille vesiputouksille. Oli huippua, mitä nyt arviotu matka-aika vähän veny. Aika perus ja paikalliseen hitauteen on jo tottunu, mutta kyllä se silti ajoittain tympäsee. Meijän luentojenkin pitäis alkaa ysiltä, mutta yleensä alotellaan joskus 15 tai 20 yli ja siltikin jengiä lappaa sisään alotuksen jälkeen. Huoh plz. Ok, tänään metro oli rikki, joten myöhästyminen oli hyväksyttävää. Itekin olin yks päivä myöhässä. Kaks minuuttia. Kunnon dorkana pohdin tietenkin hetken, että iiiix vähän noloooo viittinkö edes mennä enää kouluun?? Kaduttaa, että menin. Meitä oli sinä päivänä paikalla 4 suomalaista, 4 ranua ja kourallinen paikallisia. Edellisenä iltana oli ollu bileet, joista saavuin kotiin joskus kolmen jälkeen (eli täällä tosi aikasin) mutta urheana, darrattomana suomalaisena, olin paikalla koulussa klo 8:02. Nukuin ehkä luennolla, mutta ainakin olin paikalla. Nii juu ja jos menee kasiin kouluun, täytyy herätä kuudelta. HEHE.

Hups harhautu vähän. Bussimatkan piti tosiaan google mapsin mukaan kestää 14 tuntia, joten odotettiin sen todellisuudessa kestävän jotain 17 tuntia. No, ei menny ku 24. Wuppiduu! Tosi kivuttomasti meni silti, kiitos meikän unenlahjojen. Bussissa pelattiin jotain hölmöjä pelejä, joitten seurauksena mun kamerasta löytyi kuvat mm. pussailevista pojista, tisseistä ja paljaasta perseestä. Kiitos tästä pelistä! Poikien kuva mulla on edelleen, voin tarvittaessa tuhota heidän poliittisen uransa.

Lauantaipäivällä tehtiin stoppi Jesuiittaraunioille. Kiinnosti muuten: ei yhtään. Ei oo mitään kirjotettavaa niistä, tässä kuva.

Käytiin syömässä ja jatkettiin matkaa kohti meijän hostellia, Peter Pania. Hostelli oli jees, suihku oli pelottava ja ilmastointilaite peitti allensa kaikki äänet, joten nukuttiin yöt ihan sikeesti, vaikka ikkunan takana oli bileet käynnissä.

Seuraavana päivänä suunnattiin Argentiinan puolella oleville putouksille. Oli: upeeta, kuumaa, hikistä, kosteeta, nihkeetä ja hienoa. Parasta oli, kun päästiin ajelemaan veneellä, joka vei meijät putousten alle. Nice! Kastuttiin aivan täysin (ylläri), mutta se oli niin siistiä!! Jee!

Sitä seuraavana päivänä mentiin Brasilian puolelle. Matka ei sujunu ihan mutkitta ja aikataulut ikään kuin vähän petti... Puolen päivän reissusta tulikin koko päivän reissu, kiitos Jenkkien viisumien, duty free shopin ja ihan vaan yleisen aikakäsityksen. Duty freestä sai Fazeria, mä olin onnellinen. Ei se kyllä edes ollu niin hyvää ku muistin, Nestlen suklaa on melkeen parempaa. Omg!! Oon taas lousy finn : (

Brasseissa oli ihan törkeenä koateja. Jokainen matkaopas, opas, kyltti ja jopa youtube sanoo, ettei niitä saa ruokkia tai silittää, joten totta kai kiinalaiset heitteli niitä jollain leivän palasilla. Näyttää söpöiltä, mutta puree. Argentiinan puolella oli vissiin kaks terveyskeskustakin ihan vaan siks, koska ihmiset on niin dorkia, että koskee niihin ja sitte ne käy päälle. Tässä kuva koatista! Söpöööö

Emmä tiiä mitä mä tosta reissusta sanoisin, makeet oli putoukset ja muutenkin hauskaa.

Viime viikonloppuna oltiin sambakarnevaaleilla Gualeguaychussa (en vanno oikeinkirjoituksesta) ja oli taas huippua! Meitä lähti semmonen kahenkymmenen hengen joukkio suomalaisia, ranskalaisia, pari ruotsalaista, yks englantilainen ja kaks paikallista. Toinen näistä paikallisista oli vuokrannu meille talon etukäteen sieltä, joten ei tarttennu mennä hostelliin tai campingiin. Odotettiin siinä talossa olevan pooli, mutta saatinki kaks huuuuugea koiraa. Wtf oikeesti :D Ne koirat vaan hengaili siellä. Kai ne jotain vahtikoiria oli, mutta aikamoisilta babyilta vaikuttivat. Niitä sai paijaa!!

Ei mitään sen ihmeellisempää, doksuiltiin, pelattiin juomapelejä, opeteltiin suomea, ostettiin hassut hatut ja oltii vaan tonttuja. Mikäs sen parempaa! Oli kyllä hienoa ku perjantai-launtai välisenä yönä oli jäätävä myrsky ja meijän katto vähän vuosi paikotellen :D Industria Argentina! Todettu jopa made in hupsismaata paskemmaks. Meiltäki tipahti lavuaari, kun siihen laski vettä :DD Eihän lavuaari nyt semmosta voi kestää! Onneks mun päälle ei tippunu yöllä vettä, mutta petikumppanini päälle oli tippunu. Mitenköhän homeessa se talo oli..

Nyt pitäis pari viikkoa jaksaa painaa vielä koulua, sitte ois pääsiäisloma. Lähen sillon Chileen jee! Huippua! Kouluhommat alkaa ikävästi vähän kasaantua ja niistä on osa tosi isoja hommia : ( Täytyis yrittää alotella ja mielellään saada valmiikskin jotain, mikäli meinaan pitää huhtikuussa vähän omaa lomaa koulusta ja tehdä yhen ihan ok hyvän reissun....

Koulu kyllä pilaa kaiken. Ois ihana ehtiä käydä useemmassa maassa, mutta 75% läsnäolopakko vähän rajottaa. Vaikka en tiiä onko se nyt niin kiveen hakattu.

Emmää tiiä mitä kirjottaisin. Eilen ostin varmaan ekaa kertaa elämässäni lihaa kaupasta ja sitte kokkasin ja söin sen lihan. Maistu lihalta. Aiva hyvä. Eilinen pihvi tosin jäi ihan hippasen liian raa'aksi, joten ajattelin antaa sisäiselle pihvipäällikölleni vielä toisen mahdollisuuden ja hain tänäänkin kaupasta lihaklöntin. Tällä kertaa otin siitä jopa ennen paistamista pois jotain ällöttävää valkosta ja hyiii se oli kauheeta!! Jotain jänteitä?? Emmä tiiä. Ällöittävä valkoinen asia, joka ei ollu läskiä. Pihvi onnistui täydellisesti. Antaisin ihan 5/5 mun kehittyneille pihvinpaistotaidoille.

Ruuasta puheenollen, en nyt varsinaiseti ollu mikään laiheliini tänne lähtiessäkään, mutta ei herra isä mää tuun olemaan paksu toukokuussa. Vedän ihan hulluna suklaata ja sipsiä. Varmaan enemmän ku ikinä! Voisin syyä joka päivä sipsiä! Nytkin suunnittelen iltaretkeä Cotoon hakemaan sipsiä... Apua! Pitää ehkä alkaa oikeesti lenkkeilemään, eikä vaan suunnittelemaan sitä.

Tästä eteenpäin mä yritän myös pitää kirjotustahdin vähän tiheempänä.