Phi Phi Island: Ice Breaking Weekend

Helou, tämä kirjoitukseni keskittyy viime viikonlopun reissuumme Phi Phille. Kyseessä oli siis AE:n järjestämä Ice Breaking Weekend, vapaasti suomennettuna jäänmurtoviikonloppu. Sen tarkoituksena oli saada mahdollisimman paljon AE:n ohjelmassa tulleita opiskelijoita yhteen paikkaan, jotta voisimme tutustua hiukan vapaammassa ympäristössä. AE oli hommannut meille edestakaiset laivaliput sekä taksikuljetukset koululta satamaan ja takaisin. Nämä kustansivat jokaiselle 450bahtia eli n. 11€. Majoitukset piti hankkia itse. Vaihtoehtona oli joko varata etukäteen tai etsiä paikanpäältä. Me valitsimme ensimmäisen vaihtoehdon ja buukkasimme itsellemme bungalow-hotellin. Matkaan lähdimme perjantaina puolilta päivin. Ensiksi minibusseilla Phuketin yhteen satamaan, jonka jälkeen seurasi parin tunnin laivamatka Phi Phi Donin saarelle. Laiva oli melko iso (n. 200 ihmistä?). Istuimme koko matkan kannella ottaen aurinkoa. Merenkäynti oli miellyttävän tasaista aallokkoa. Ei ongelmia siis menomatkalle. Kun pääsimme perille, alkoi hotellin etsiminen. Jouduimme kiertelemään tunnin verran ennen kuin hotelli löytyi. Phi Phi Don on autoton ja mopoton (pois lukien poliisit) saari, joten taksin ottaminen ei tullut kysymykseen. Lopulta saimme neuvoa taxiboat-kuskeilta, ja saavuimme pienen viidakkotrekkingin jälkeen bungaloweleimme. Bungalowit sijaitsivat viidakon reunassa rinteessä. Minun ja Eeron bungalowissa oli ilmastointi, joten se kustansi 37€ kahdelta yöltä. Teemu pihisteli ja maksoi 20€ kahdelta yöltä ottamalla ilmastoimattoman huoneen (fäni löytyi). Muuten bungalowissa oli kaikki mukavuudet (sähkö, lämmin vesi, länsimaalainen wc). Vaatimaton se oli, mutta oikein kelvollinen. J Illan aikana tutustuimme siihen saaren osaan, johon olimme majoittuneet. Phi Phi Don ei ole iso saari, siinä on muutamia hiekkarantoja, mutta ilmeisesti vain yksi "keskusta". Kaupustelijat ovat kesympiä (eivät huutele), ja räätäleitä ei ole ollenkaan. Katukuvan täyttävät tatuointikojut, sukellusyritykset, matkatoimistot, massagepaikat, ravintolat ja baarit, sekä vaatekaupat. Illalla kaikki AE:n opiskelijat kokoontuivat yhteen rantadiskoon. Itse lähdimme bungalowiin jo kymmenen jälkeen, tarkoituksenamme herätä ajoissa seuraavaan päivään. Osa kuitenkin biletti aamuun asti, sillä baarit sulkeutuvat vasta kun viimeinen asiakas lähtee.

Lauantaiaamuna heräsimme ajoissa ja menimme aamupalan kautta ensimmäiseen matkatoimistoon. Buukkasimme iltapäiväksi puolipäiväretken Phi Phi Layn saarelle. Parin tunnin ajan kiertelimme kojuja ja palasimme takaisin matkatoimistolle, josta matkatoimiston äijä saattoi meidät satamaan. Matkustusmuotonamme oli pitkähäntävene. Seuraamme liittyi parikymppisiä ruotsalaisia, kanadalaisia ja englantilaisia. He olivat oikein kivoja ja juttelimme tosi paljon veneessä. Kaksi niistä kanadalaisista oli poikia ja ihan älyttömän komeita! J He kyselivät meiltä Suomesta. Lisäksi veneessä oli thaimaalaisia ja japseja. Retkemme vei aluksi Monkey Beachille, jossa ihmettelimme apinoita. Sen jälkeen ylitimme Phi Phi Donin ja Phi Phi Layn saarien välisen avomeren. Ihme, että pääsimme perille: merenkäynti oli järkyttävää. Aallot olivat valtavat, ja vene heilui puolelta toiselle. Vettä tuli joka puolelta, ja olimme aivan märkiä jo ennen kuin pääsimme uimaan. En suosittele pitkähäntävenettä millekään pitkille matkoille, jos aallot ovat korkeita. Rannan tuntumassa aallot olivat kesyjä, mutta avomerellä oli aivan eri juttu. Pelkäsin kokoajan, että vene kaatuu. Phi Phi Laylla ajoimme Viking Cave -luolien ohi, snorklasimme Pileh Covessa ja ajoimme veneen poikkeuksellisesti Maya Bayn taakse, josta piti uida rantaan, jos halusi nähdän The Beach -elokuvasta tutun rannan. Merenkäynnin takia emme voineet ajaa Maya Bayhin. Uintimatka oli n. 20m, mutta aallot hakkasivat kallioihin, ja vieressä kellui toistakymmentä toista venettä. Aika hullua. Palelimme Maya Bayssa tunnin verran (kova tuuli!), jonka jälkeen ajoimme takaisin Phi Phi Donin satamaan. Tämä retki kustansi jokaiselta 400bahtia eli n. 10€, siihen sisältyi snorklauskamat, vesipulloja ja hedelmiä. Opasta ei siis ollut.

Illalla lähdimme taas kylille. Pojat liittyivät englantilaisten jalkapallofanien seuraan irkkupubiin, ja minä liityin uusien tyttökavereideni seuraan shoppailut mielessä. Illalla menimme samaan rantadiskoon, kuin eilen. Tällä kertaa porukkaa ei ollut niin paljon (mikä oli parempi). Kaikki jamittivat tanssilattialla diskohittien tahdissa. Tunnelma oli tosi hyvä, ja kaikilla oli varmasti hauskaa. Kahden aikaan yöllä alkoi järkyttävä kaatosade (siis ihan järkyttävä). Kävelimme bungalowiimme ja olimme tietysti kuin uitettuja koiria, ja ihan jäässä. Kyllä täälläkin joskus palelee (ulkonakin).

Hotelli piti luovuttaa jo yhdeltätoista, jonka jälkeen kiertelimme kaupungilla kahteen asti. Kävimme jalkahieronnassa rantakadulla ja teimme ostoksia. Puoli kolmelta lähti laivamme takaisin kohti Phuketia. Merenkäynti oli jälleen kovaa, ja epäonneksemme olimme valinneet paikat keulasta, missä laiva heilui eniten. Iso osa porukasta oli kalpeina ja hiljaa. Loput olivat merisairaita (ainakin Eero). Vettä tuli jälleen niskaan, vaikka laiva oli iso. Parin tunnin jälkeen olimme onnellisina perillä. Kokonaisuudessaan retkemme oli oikein onnistunut ja hyvin budjetoitu. J Tänään maanantaina aloitimme siis ihan oikeasti sen opiskelun, kun luennot alkoivat. Kerron enemmän koulukulttuurista seuraavassa kirjoituksestani, tästäkin tuli jo liian pitkä! Kiva jos jaksoit lukea. Palautetta, kysymyksiä yms. voi laittaa tänne blogiin tai sähköpostilla [email protected]. See ya!

Love, Minna