24.01.201. Loppusanoja kai...

..taidan tänne vielä jonkinmoisen loppulausahduksen luoda, vaikka vähän päässyt blogi hiljenemään… mutta tästä huolimatta joitain loppusanoja siis vielä ennen kuin koko reissu ohitse. Joulukalenterikin kosahti, harmittaa itseä, mutten halunnut enää jälkikäteen mennä sitä käsittelemään. No joulu kuitenkin tuli, vaikka luukut puolitiehen jäivätkin.

Neljän yön jälkeen on siis paikka bussista varattu ja illalla olen perillä Jyväskylän maisemissa. Sen jälkeen on viikko aikaa selvitä kulttuurishokista sekä pikku muutosta ennen kuin koittaa töihin paluu sekä oma normiarki Jyväskylä-Jämsä-akselilla. Täytyy myöntää, että odotan tätä kaikkea oikeastaan kyllä jo ihan innolla. Pietari on hieno kaupunki, mutta kaikenmaailman ja erityisesti oman maailman ihmisiä kaipaan kovasti ja tämä talvi kyllä pikkuriikkisen kuitenkin verottaa omaa aktiivisuutta. Senpä vuoksi haluankin tänne vielä palata vaikkapa kesällä ja tutustua katuihin uudestaan kesämielen kera.

Tuntuu, etten oikein ole mitään todella erityistä touhuillut ja mietin, että mihin olen tunnit ja päivät kuluttanut, mutta seuraavassa jotain yksittäisiä poimintoja, mitä vielä mielen päällä..

Suomesta paluun jälkeen kävin uudemman kerran kokemassa balettielämyksen. Tällä kertaa Mihailovin teatteri ja Pähkinänsärkijä. On se vaan jotenkin omalla tavallaan aika hienoa!! Teatterisalit sinänsä toistensa kaltaiset, mutta oma suosikki on Mariinski. Siellä mielestäni tunnelmallisempi ja sadunomaisempi sisustus, joka pääosin poikkeaa kyllä Mihailovista ainoastaan värisävyiltään. No mutta Mariinskissa aulatilat ovat myös minusta kivemmat.

Pushkinskaja 10 & Etagi: Nämä on molemmat omanlaisiaan kulttuurikeskuksia ja sijaitseva lähellä keskustaa. Nämä on perustettu ikään kuin johonkin rappukäytävään & huoneistoihin. Pushkinskaja 10 on jaoteltu vielä useampaan eri rappukäytävään, tosin saman sisäpihan läheisyyteen. Mennessäni sinne kaikki ovet olivat lukossa, jolloin kävin viereisessä kaupassa ja tiedustelin, missä on jotain nähtävää, niin eräs heppu sanoi: "minä voin aukaista oven" ja niin hän teki. Sen jälkeen olin melko kolkossa rappukäytävässä ja oli vähän spööki olo. Mutta siellä oli sitten huoneistojen tiloihin laitettu esille erinäisiä taideteoksia. Tosin kaikki loputkaan ovet eivät olleet käydessäni auki, joten jäi varmaan jotain näkemättäkin. Tosin en edes tiedä, mihin kaikkialle minun olisi ollut tarkoitus päästäkään, tai jäikö pääsemättä johonkin. Taisi tulla yhtä selkeä lausahdus kuin oli tuo kompleksi. Mutta ihan mielenkiintoista, toisaalta ei tosiaan joka hetki edes tajunnut, että tämä nyt on se kulttuuripaikka. Mutta omasta mielestä viehättävä ja omaperäinen oli yksi rappukäytävä, jonne oli ripusteltu ja maalailtu jos minkinmoista härveliä ja kuviota. Etagi oli puolestaan modernimman ja uudemman oloinen, kuten asianlaita varmasti onkin. Tännekin sisäänkäynti on tosin melko huomaamaton ja ensi näkemältä saattaisi luulla, että paikka on suljettu. Onneksi emme heti kuitenkaan luovuttaneet ja löysimme tiemme aina sisuksiin asti. Etagissakin rappukäytävät ovat kylläkin todella koruttomat ja luultavasti siinä kunnossa, missä ovat sen jälkeen, kun ne on rakennettu joskus vuosikymmeniä sitten ja siitä käytön myötä kuluneet. Uusittuja osioita olivat siis erilliset huoneet ja käytävien uumenet. Täällä taisi olla myös useammat näyttelyt juuri päättyneet, mutta elämys silti. Fetasalaattiannos Etagin ravintolassa maistui hyvältä ja oli edukas! Ja sisäänpääsymaksua ei siis ollut kumpaankaan paikkaan, Etagissa oli ainoastaan yhteen erilliseen näyttelyyn 100 ruplan maksu, mikä sekin tekee suurin piirtein kokonaiset 2,50 eur!

Present Perfect Band, kävin keikalle pikku kuppilassa, tykättävä kokemus!Seuraavan linkin kautta pitäisi löytyä ääniä, jos haluaa tutustua: http://presentperfectband.kroogi.com/ Sanoja en tietenkään ymmärrä yhtään, toivottavasti eivät kerro ihan kauheuksista.. Se olisi sääli, kun noin kivoja melodioita kuitenkin.. joo en usko, että tuollaisillä sävelillä ja äänellä voi laulaa mitään kovin ikävää.

Venäläiset uskomukset! Tämä topikki kiinnostaisi enemmänkin! Aiemmin tuli esille se viittaus luvusta kaksi.. Alla pari muuta, joita olen kuullut. Tiedä vaikka elämä muuttuu onnekkaammaksi, kun näistä ottaa oppia :D

• Tenttiä edeltävänä päivänä ei tule käydä suihkussa, koska pesun & hiusten huuhtomisen myötä opittu & viisaus pyyhkiytyy pois mielestä. Tämän kertoi yksi kaveri ja hän sanoi, ettei todellakaan käy suihkussa ennen tenttiä.

• Mikäli unohdat jotain kotiin, ei ole hyvä palata takaisin ja sitä tulee välttää, sillä se tuo huonoa onnea. Mutta jos on kuitenkin pakottava tarve palata kynnyksen yli asuntoon sisälle oven lukitsemisen jälkeen, tulee tällöin katsoa peiliin ja koputtaa puuta.

• Haarukan tippuessa lattialle se tietää, että pian paikalle/huoneeseen ilmestyy joku uusi nainen, veitsen tippuminen ennustaa puolestaan miestä.

• Tää taitaa olla ihan yleinenkin, mutta tikapuiden alitse ei tule mennä ja mikäli kuljet jonkun kanssa yhtä matkaa ja edessä on este, tietää huonoa, mikäli ohitatte kulkukumppanin kanssa esteen eripuolilta.

• Rahan käsittelyyn liittyen ja siihen miksi ei ole hyvä antaa rahaa kädestä käteen löytyi ainakin seuraavanlainen selitys: jokainen ihminen on joskus tehnyt jotain pahaa/huonoa tai omaa jossain määrin myös huonoja piirteitä. Annettaessa rahat suoraan kädestä käteeen nämä antavan henkilön huonommat puolet siirtyvät myös vastaanottajalle.

Päällystin töissä eräs päivä pieniä (passin kokokoisia ja passia muistuttavia) kirjasia, jotka ovat yrityksen vakituisten työntekijöiden "työurakirjoja". Täällä ei ilmeisesti ole käytössä niinkään työtodistuksia, vaan tähän kirjaseen kirjataan, missä on ollut töissä ja jos on erityishuomioita kunkin työn suorittamisesta. Kirjaan merkitään myös, mikäli työntekijässä on jotain huonoja puolia / negatiivista huomautettavaa työnhoidossa. Kyselin, että jos on todella huonoja merkintöjä, niin kuinka sitten..saako koskaan työtä? No joskus joidenkin henkilöiden kirjat ovat kuulema sattumoisin juurikin kadonneet..

Katoamisesta tulee mieleen myös se, kun puhuttiin ennen joulua Suomen reissustani ja paluuaikataulusta, niin työkaveri tokaisi, että niin jos palaat. Olin aika ymmälläni ja sanoin, että kyllä niin olen ajatellut, miksi noin ajattelet. Vastaus oli, että kun aina kaikki eivät vain palaa. Joo joskus se kai vaan on niin, mutta luulen, että täällä tämä joskus saattaa tapahtua Suomen "joskusta" useammin ;)

Korkokengät. Olen ostanut itselleni kengät sellaisilla koroilla, joita ei aiemmin ole kantapäideni alla nähty. Eikä niitä vieläkään ole nähty sen kauppasovittamisen jälkeen, mutta ajattelin, että kyllähän Venäjältä vähintään yhdet korkokengät on ostettava.


Näillä eväillä on minusta ihan hyvä palata Suomeen. Paljon jää varmasti vielä auki ja olo on yhä enemmän ja vähemmän ummikko. Yksi päivä odotin kyytiä saapuvaksi sinisen metrolinjan kohdalla ja astuin tietysti ohimenevään metroon, joka kuitenkin osoittautui vääräksi. No se ei ollutkaan sinisen linjan metro, eikä sen tästä kuulunut kulkea, mutta onneksi tajusin asian jo melko pian lähdön jälkeen. Seuraavalla asemalla oltiinkin jo sitten toisen värisen linjan pysäkillä, mutta onneksi saman aseman kompleksista sentään löytyi tuo alkuperäinen sininenkin linja, mihin sitten sieltä tieni löysin. Vähän koukeroinen tarina, mutta sitä tämä välillä on… Kerroin tästä ystävälle, sillä olin menossa häntä tapaamaan ja hän sanoi, että juu joskus noin käy ja olenkin miettinyt, että miten ulkomaalaiset voivat ymmärtää tämän logiikan..Jaa minkä? No joskus näistä tulee kylläkin kuulutuksia, mutta kun ei ihan kykene poimimaan näitä sanoja. Vaikka en nyt aina näitä niin negatiivisinakaan asioina näe, niin olisi vain mielenkiintoista ymmärtää tai tietää syyt tapahtumien takana, mutta se taitaa olla aika iso pala haukattavaks ainakin näin äkkiseltään.