Profile
Blog
Photos
Videos
Viimeisen Borneossa vietettavan viikon humussa paadyttiin ottamaan haaste vastaan... Tigan saarelle olisi paastava tutkailemaan Sabahin kenties kirkkaimpia vesia ja korallisia kulmauksia. Haastavaksi Tigalle paasyn, siella olon ja kaiken muuhun siihen liittyvan tekee se, etta saarihan on niita perinteisimpia malesialaisia paratiiseja eli vain valituille suunnattuja. Huimissa sadoissa euroissa hinnaltaan heiluvat resort-majoitukset kaikkine tarpeettomuuksineen ei oikein meidan pirtaa miellyta, joten teltta on pakattu ja reissukat on lahes valmiita pieneen kilvoitteluun luonnon lomassa. Onhan saarella tiettavasti camping-aluekin, mutta katsotaan miten kauan sen lumossa lopulta jaksaa keikkua. Mennaan sitten johonkin pusikoihin taas jos silta alkaa tuntumaan. Tigalle paasemisen toinen haastavuus on varsinainen sinne paaseminen. Saaren resort-jattilainen pakkaa kylla ihmisia lauttaansa, mutta lahinna niita jotka ovat ostaneet torkean-hintaiset kahden yon pakettimatkat. Heilahdimme kuitenkin tanaan Kuala Penyun satamakylaan ja siella ihmeteltiin saarelle paasemisen mahdollisuuksia sen verran huolella, etta selvitimme mahdollisuuden jonka myota saarelle tosiaan paasevat muutkin hulluttelijat kuin pakettikansa. 15 euron hinnoissa killuvat lauttamatkat (ja tama siis yhdelta ja yhteen suuntaan) riipaisevat matkalaisen kassaa puolentoista paivan budjetin verran, mutta toisaalta kaikki maksaa tassa maassa - ja Borneolla etenkin. Kolme yota nyt ainakin pitaisi nurkilla notkua ja itsea ja toisia viihdyttaa - ehka enemmankin jos irtoaa. Huonot puolet sitten ovat viikonpaivien sattumanvaraisessa kulussa - tanaan lienee perjantai ja edessa on viikonlopun vitsaukset - saari kuitenkin iso ja rantaa rattoisasti joten eikohan se oma kolkkakin loydy. Ai niin - Tigalla jarjestivat USA:n Survivor sarjan ensimmaisen kauden ja taisivat siella sitten pyorahtaa Ruotsin ja Alankomaidenkin jengi myohemmin. Meidan vuoro nakojaan...
Bruneissa ihmeteltiin maailman ihmeita siis viela toinen yo. Illalla poikettiin paikalliseen intialaiseen ja minkas sille tekee... tutkittu juttu - parhaat intialaiset ravintolat ja ruoat tuppaavat sitten yleensa loytyvan Intian itsensa ulkopuolelta. Paastiin lopulta sekin mielta kaivertamaan jaanyt vaaryys korjaamaan - ja tempaistiin Malai Koftat ruokalistalta ja taytyy myontaa, etta erittain napakkaa evasta. Vivahteita oli rajahdysmaisesti - siina missa Intiassa evas on turhan usein hoystetty chilin 'kaikki-peittavalla'-maulla, vaikka mausteita muitakin kylla kaytetaan. Talla kertaa oli mausteet oikeassa asennossa ja evas aivan taivaallista. Tavattiin illan edetessa lisaa porukkaakin, kokonaisuudessaan zimbabwelaisen isantamme lisaksi kampilla hyori tuon tuostakin kavereita kaymassa, joten ohessa tavattiin ainakin pari bruneilaista (toinen paikallinen rappari), britti ja filippiinilainen, joten kaverin ystavapiiri nyt ainakin oli kansainvalinen kaikkiin ilmansuuntiin.
Labuanille tultiin taakse jatetyn Brunein jalkeen eilen illalla. Labuanin verrattomin guesthouse Seta-Jackin majatalo otti meidat ilomielin vastaan. Oikeastaan Jack heilui jo lauttarannassa mopon vuokrauskiskansa edustalla ja loi avaimet kateen ja totesi, etta tervetuloa kotiin. Ilta meni sitten perinteisissa labuanilaisissa toimissa - oluen juomisessa. Seta-Jack kun tarjoaa (jalleen) niin eipa siita kunniasta kay kieltaytyminen. Suosittelen - eika todellakaan tule mieleen yhtaan guesthousea jonka isanta juottaa, syottaa ja naurattaa vieraitaan Labuanin Jaakon tapaan ilmaiseksi. Jahas aika kay loppumaan - ryntaamme viela laheiseen 'valintataloon' tekemaan viime hetken ostopaatoksia - huonoja sellaisia senhan jo tietaa...
Soi: Izzy Stradlin - Win U Lose
-K
- Timothy Leary
- comments