virta vie virta tuo Huikeat pippalot ja haikeat jaahyvaiset, olisi niin paljon kerrottavaa, mutta taa ei ole virtavie vaikka valilla silta lukijasta tuntuukin, taa nyt on vaan mun tyyli kirjoittaa=D, joten karsitaan ja pysytaan matkailun iloissa talla palstalla. Taas lautta alle ja raskasta matkustusta maalla merella ja ilmassa luvassa pari paivaa. Kerrankin kavi tuuri vai oliko se charmiani kun tayteenbuukatussa Tokiossa respan tytto lainasi internetit ja soit...

ripeesti raapustan jotain joo-o ehka elamani huikein kuukausi takana ja hommasta riittaisi joka paivalta ja tunnilta kirjotettavaa, aivan mahdotonta kayda lapi koko touhua. eilen oli juhlapaiva, niinkuin muutenkin homma ei olis joka paiva halloweenia, mutta eilen 9 kk raissua takana eli kolme neljannesta ja kuukaus hommia takana guesthousessa. huomenna ppp eli paipan party, eli mun laksiaiset ja lauantaina lauttaan ja maanantaina Thaimaaseen. luultavasti mitaan ...

Arvoisa juhlavaki… Päätin siis kaikista vaikeuskista hulimatta jäädä japaniin, kun olin kuullut Rainbow gatheringista Panamassa Jenkki-Adamilta, jolla oli aikeet suunnata sinne. Nagoyasta otin 40 tunnin lautan, joka muistutti lähinnä mini-Silja linea, joilla suomalaisittain on tapana vetää viinaa kuin niinimaan janne, japanilaisittain vähän eri meininki: jokaisella oli asustuksena verkkarit ja tohvelit ja elokuvia katsellen eli nukkuen elok...

Karikubi Nagoya ja juuri nyt on vaikea muistaa miksi tanne alkujaankaan tulin. Ainakin siella on maailman pisin vuoristorata Steel dragon 2000, joten kirjauduin kaupungin ainoaan hostelliin, kiltisti maksoin alennuskorttihinnan 30 taalaa, hintaan sisaltyi kova tatami, ei hissia, ei nettia, maksullinen telkkari ja kotiintuloajat. Nama herkut mahdollisti mestareiden liigan finaalin katsomatta jattamisen. Mieli oli hyvin mustaa. Nagashima spahan eli huvipuistoon la...

ohayo (tai sinne pain) melkein meni kuukausi varikkaissa vaiheissa ennenkuin nyt paasin kirjoittelemaan. Tasta noyrin pahoitteluni:) Joutuu ihan manuaaliseen paivakirjaan tarttumaan palatakseen elavammin muistoihini... eli oikeastaan hetken mielijohteesta lahdin kohti Mount Fujia reppu yhta kappaletta lonelyplanettia painavampana, jonka sain lahjaksi kanadalaiselta Peterilta ja josta luulin olevan hyotya, tai siis olisihan siita heti ollutkin, kun olisin luken...