"Kulkurin koira ja kulkuri itte, ne huilaa hetken ja jatkaa sitte. Kulkurilla on koiran sielu, koiralla jotakin komiampaa."

Uutispimennosta päivää. Pääsin 12. päivä perjantaina Kamloopsiin Lindan luo ja täällä ei oo verkkoa (pitää mennä vähän matkan päähän keskustaan että toimii) ja nettiinkin pääsy on kiven alla. Mutta ällös peljätkö, oon sitkeästi hengissä vielä :)

Lähdin siis Seattlesta 11. päivä kymmeneltä illalla Vinttikoiran kyydittämänä Vancouverin kautta Kamloopsiin. Rajalla meidän laukut vietiin tarkastukseen ja meiltä taas kyseltiin niitä näitä, missä asun, mitä teen jne.. Joskus 12 aikaan yöllä 15-vuotinen unelma toteutui ja olin Kanadan maankamaralla! Rajalta matka jatkui Vancouveriin johon päästiin kahden aikaan yöllä. Jatkoyhteys lähti vasta 6:30 joten jouduin odottelemaan kaupungilla jokusen tunnin. Kumma kyllä Kanadan puolella ei hirvittäny yhtään tsippailla aamuyöllä pitkin katuja. Seattlessa ei olis tullu kuuloonkaan, HUI!

Bussimatka Kamloopsiin kesti reilut kuus tuntia, josta tunti kului siihen että vähän ennen päämäärää bussikuski sai käskyn kääntyä takasin edelliseen kaupunkiin hakemaan lisää kyytiläisiä. Oli kyllä ehkä upein matka ikinä! Ajettiin Kalliovuorten juurella ja laaksot oli täynnä sumua kun aurinko lämmitti ilmaa. Vuoret oli niin korkeita että rupes melkein huimaamaan kun katteli niiden huippuja. Alhaalla kiemurteli kivikkoisia jokia joista tuli mieleen luontodokkarien karhut jotka tulee kalastelemaan niiden rannoille. Välillä näkyi vuoripuroja joissa virtasi rinteillä auringon sulattama lumi. Uskomattoman hieno tunne, unelmasta tuli tosi :)

Olen nyt siis Linda ja Barrie Clinen luona "kennelranchilla". Näillä on maata 38 eekkeriä hienoissa vuoristomaisemissa. Talo on sisustettu ihanan ranchityylisesti, stetsoneita, bootseja ja kärrynpyöriä myöten. Kenneltilat on aika pienet, mutta ihan toimivat. Kennelrakennuksen pihalla on 10 tarhaa. Pihapiirissä on myös pieni talli jota asustaa neljä hevosta, kaksi niistä oli quartereita. Lindan mies harrastaa hevosten kanssa western juttuja (minen näistä hummailuista niin ymmärrä) ja työkseen kauppaa kennelrancheja.

Lindalla itsellään on tällä hetkellä viisi koiraa: Jeepers (ruskea labu), Rags (2v keltanen labn), Brillo (7kk kk.saksanseisoja n), Sassy (enkkusprinkku n) ja Button (deutcher wachtlehund n). Koulutuksessa paikanpäällä on kuusi labbista: Pete (1,5v ruskea u), June (7kk ruskea n), Coal (7kk musta n), Doc (7kk musta u), Mojo (2v musta u) ja Briggs (8kk musta showkkari u). Lisäksi hoidossa on Dodger labbis ja Ragsilla on 9 viisiviikkoista pentua. Näiden kaikkien ohella täällä käy asiakkaita koulutuksessa. Vilinää ja vilskettä siis riittää!

Takana on nyt kaksi koulutuspäivää. Lauantaina Troy ja Rider sekä Deb ja Lucy tuli oppimaan käsimerkkejä ja pillistä istumista. Tänään Troy ja Debin seuraan liittyi Kevin ja Chaos, joiden kanssa jatkettiin käsimerkkejä ja ohjausta. Niiden jälkeen molempina päivinä Linda on kouluttanut nuoria koiria noutoon (bench training). Täällä siis harjoitetaan pakkonoutoa. Muutenkin koulutuksessa käytetään ääntä ja pakotteita vuolaasti, mutta positiivista palautetta kuulee harvoin.Olihan mulla aavistus siitä minkälaista touhu täällä on, mutta täytyy myöntää että näiden metodit ottaa koville välillä. Eipä siinä, maassa maan tavalla, tällä mennään ja yritetään ymmärtää ja oppia kaikki mitä vaan irti saa. Ei tuu olemaan helpot kymmenen viikkoa treenien puolesta, joten pitäkäähän peukkuja siellä! :)

Muutenhan elämä on kovinkin leppoisaa, ihmiset on uskomattoman mukavia ja avuliaita. Mie täällä auttelen Lindaa kennelhommissa ja nautin maisemista. Sain hienon huoneen missä on hillittömän kokonen parisänky ja oma kylppärikin on tossa vieressä, kaikenlisäksi siellä on poreamme! Hullua! :D Eilen käytiin kaupungissa syömässä ja vuokrattiin pari leffaa. Mikäs täällä on ollessa siis.. Koitan laittaa muutamia kuvia täältä, käykäähän vilkasemassa :)