Profile
Blog
Photos
Videos
Tässä on nopea yhteenveto kahden päivän tapahtumista Cuzcossa. Tämän blogin ylläpitoa haittasi nyt ensisijaisesti sairastelumme.
Tänne saavuimme tiistaina iltapäivällä runsaan tunnin lennon jälkeen. Cuzco sijaitsee laaksossa Andien keskellä. Lentäminen tänne ei aina ole kovin helppoa, meidän lennollamme tämä todettiin: Matkalla olleiden kuoppien jälkeen sateisen Cuzcon yläpuolelta ohjaaja joutui vetämään koneen takaisin ylös ja tekemään melkoisen kaarroksen pilvien yläpuolelta uuteen yritykseen päästäkseen. Se menikin kyllä sitten hyvin.
Cuzcoa on sanottu muinaisten inkojen pääkaupungiksi. Täällä on nykyään asukkaita yli 300 000, virallinen korkeus on 3380 m, tämän kokoisia kaupunkeja ei tällä korkeudella taida montaa olla. Kun kävelee kaupungissa hieman ydinkeskustan ulkopuolelle, esimerkiksi San Blasiin, boheemiseen taiteilijakaupunkiosaan, noustaan heti jo korkeammalle.
Niin, sairastelustamme. Minulla oli jo tullessa aika lailla flunssaa, Merja oli suurin piirtein terve. Molempien suorituskykyä kyllä haittasi tämä korkeus heti melkoisesti, nopeasti ei kannattanut yrittää kävellä, puuskutus oli melkoista ja hotellilla kengän nauhojen sitominen oli jo melkoinen ruumiillinen ponnistus. Muutaman tunnin levon jälkeen olimme kuitenkin jo liikkeellä keskusta-aukioilla; kävimme syömässä Inka Grillissä (yhdessä kaupungin hienoimmista ravintoloista) ja Irish Coffeella Paddy Flahertissa. Yöllä sitten alkoivat ilmeiset vuoristotaudin oireet; Merjalla oli päänsärkyä sekä vähän huonoa oloa eikä aamulla oikein ruoka maittanut. Minullakin oli näitä oireita, mutta ne sekoittuivat flunssan pahenemiseen, kuumettakin ilmeisesti oli, unta ei oikein saanutj. Molemmat otimme Ödemin-tabletit oireiden lievittämiseksi. Aamulla minulla oli kohtuullinen, tosin väsynyt ja voimaton, olo. Lähdin yksin pienelle kuvauskeikalle kaupungille. Puolenpäivän jälkeen lähdimme sitten yhdessä katselemaan erityisesti nähtävyyksiä, lopuksi kiipesimme San Blasille, jossa sitten varsinkin minä olin aivan kuitti ja ilmeisesti nestevajauksissa. Onneksi löysimme heti Muse Toon (matkaoppaiden mukaan nuorien ja hippien paikka), jossa erikoisessa ympäristössä saimme juomista ja syömistä. Minulla sinne päästyäni sormet puutuilivat ja pistelivät melkoisesti (tämä oli ilmeisesti vuoristotaudin oireiden lievittämiseksi ottamani lääkkeen sivuvaikutusta).
Olo parani melkoisesti ja jatkoimme kävelyä siihen suuntaan, että kiipeisimme lähes vieressä olevalle yhdelle inkarauniolle, mutta aika pian päätimme, että taitaa olla meille nyt liian vaikean tien päässä. Laskeuduimme alas kohti keskustaa ja parin ostos- ym. poikkeamisen jälkeen palasimme hotellille, joka sijaitsi keskusaukiolta noin 10 minuutin kävelymatkan päässä (Cusco Hotel Prisma). Siellä minä sitten melkein romahdin sänkyyn. Parin tunnin nukkumisen jälkeen todettiin, että minulla oli melkoisesti kuumetta (hotellista lainatulla kuumemittarilla).Iltalenkki jäi tekemättä. Nähtävyydet oli kuitenkin jo pääosin nähty (suurin osa kaupungin keskustan 14 katedraalista/kirkostakin). Näistä osasta ilmestyy varmaan sitten vähän myöhemmin kuvia Kuva-albumiin.
- comments