Profile
Blog
Photos
Videos
20.2.2010 / klo 6.30pm / Tiedustelua labyrintin sokkeloissa
Kathmandussa kaikki hyvin! Tulipahan nukuttua univelat pois kertaheitolla! Eilen päikkärit venyi ilta seiskaan, ja yöunille kömmin jo kymmenen jälkeen."aamulla" laahustin silmät ristissä alakertaan raflaan ja toivotin kaikille hyvät huomenet. Ihmettelin, miks jengi reagoi tähän naureskellen. Sen jälkeen tilasin aamiaista, mikä herätti lisää hilpeyttä. Siinä vaiheessa rupesin tajuamaan, että kellon on jo yli kolme iltapäivällä paikallista! No eipä tuo haittaa, hyvä näin!
Aamiaisen jälkeen päätin lähteä ihmettelemään kaupunkia. Ja ihmettelemistä siinä riitti, voi helvetti! Ekan korttelin jälkeen huomasin, että se kartta mikä mulla oli.. noh, suurpiirteinen! Nimittäin tää hoodi on yhtä suurta labyrinttiä ja kaikki steerit ja kujat näyttää ihan samalta. Ja hommaa ei helpota yhtään se, että kaduilla ei ole minkäänlaisia nimiä! Ainoa ratkasu minkä keksin oli se, että kävin piirtämään omaa peitekarttaa vihkoon, mihin merkkasin tiettyjä spotteja jotka avustaa löytämään samoja jälkiä takasin. Ilman sitä oisin ollut totaalisen hukassa.
No tarkotuksena olikin, että tänään vaan hiukan haistelen ilmapiiriä ja lähikulmia, enkä stressaa sen enempää mistään. Onhan mulla aikaa.. Joku toinen päivä sitten voi käydä ostamassa jotain tiettyjä pikkujuttuja mitä tarvii. Eli ainakin joku kuoritakki, vedenpuhdistustabuja, kynttilöitä ja monitoimityökalu on hankintalistalla. Niiden löytäminen ei varmaan tuota vaikeuksia, trekkaajille suunnattuja liikkeitä löytyi jo lähikorttelista ainakin kymmenen..
Kulmilla tuli jatkuvasti paikallisia hännystelijöitä tarjoamaan palveluitaan, ja jossain vaiheessa ihan mukavan oloinen vanhempi heppu tuli jutuille. Hetken haastateltuani päätin antaa hepun opastaa mut Tom & Jerrys baariin, jossa kuulemma on hyvä bilispöytä. Baaria ei jostain syystä ollu merkitty ollenkaan mun karttaani, joten sen löytäminen ois ollut mahdoton missio ilman opasta. Samalla käytiin kirjakaupassa josta ostin lukemista pariksi päiväksi.. T&J löytyi, jonka jälkeen pyysin jätkää opastamaan vielä takasin GH:lle. Tarjosin ukolle vielä kupin teetä ja tippasin satasella (eurolla). Mukava äijä se kyllä oli, rauhallinen ja suht' rehellisen olonen, toisin kun suurin osa täällä.
Nämä hoodit ei tosiaan ole mistään halvimmasta päästä, vaikkakin paljon halvempia silti kuin esim Thaimaa. Mut 10e päivässä menee asumisiin ja ruokiin aika helposti. Kauppojen hintoja ei tänään tullu vielä yhtään tsekkailtua, paitsi kirjakauppojen tietysti, ja ne nyt ei hinnoillaan varsinaisesti järkyttäneet..
Kuuma täällä ei tosiaan pääse tulemaan, nyt kun aurinko on juuri laskemassa, niin arvioisin lämpötilojen olevan siinä +10c. Yöllä laskee nollan alapuolelle. Tässä GH:ssa on paksut untuvapeitot, mutta olettaisin että kaikissa ei välttämättä ole. Joten makuupussi tulee vielä varmasti tarpeeseen! Ja tietenkään minkäänlaista lämmitystä on turha kuvitellakaan noissa huoneissa olevan. Täällä sähkökin on harvinainen yleellisyys josta saadaan nauttia vain n. 8 tuntia vuorokaudessa, jos sitäkään. Kuvitelkaa, miljoonakaupunki suurimman osan ajasta ilman sähköä! Se kertoo jotain paikallisesta mentaliteetista.. Mutta mikäs tässä kattoterassilla tarinoita kirjottaessa ja hiljaa musiikkia kuunnellessa. Muutenkin tuntuu, että kaikesta huolimatta, vaikka täällä kaikki kadut on kapeita ja sokkeloisia ja ihmisiä on paljon, niin meno on rauhallisempi kun tähänastisissa käymissäni Aasian kolkissa. Täällä ukottajatkaan ei huutele ja tule hihasta repimään, vaan normaalilla äänellä ja kohtalaisen asiallisesti tulee jutuille. Mikä on helvetin hyvä!
- comments