Profile
Blog
Photos
Videos
Burketownissa tuli oltua pikkasen päälle kolme kuukautta, eli enimmäisaika mitä mun viisumi antaa työskennellä samalle työnantajalle.Avattiin baari kuukauden päästä mun saapumisesta. Sitä ennen meillä oli jo muutamia hotelli asukkaita ja järkättiin baari hyväntekeväisyys tapahtumaan, plus organisoitiin muonitus (illallinen + aamupala). Muuten olin töissä vähintään viisi päivää viikossa, lähinnä rakennussiivousta, mutta lisäksi kaikkea missä vaan pystyi auttamaan muita. Ja nurmikon kastelua. Paljon nurmikon kastelua..
Kahden kuukauden aukiolon aikana henkilökunta vaihtui aika reippaasti ja mun lähtiessä olin viimeinen "alkuperäinen työntekijä". Omistajat lähti omille teilleen kun homma oli saatu pyörimään uusien hotellipäälliköiden kanssa. MIkä ei ikinä tapahtunut kunnolla.. Heidän ensimmäinen hotelli eikä heillä ollut turhan paljon hajua siitä miten homman pitäis toimia. Kokki lähti kävelemään yksi aamu ja seuraava väliaikainen "keittiöpäällikkö" oli niin masentava, että jopa siitä puhuminen oli masentavaa. Onneksi hän lähti samoihin aikoihin mun kanssa, kun saatiin uusi backpackeri pariskunta. Baarissa meitä oli alunperin kolme, ensimmäinen tyttö ei ollut hirveen innokas työskentelemään eikä myöskään ensimmäinen poika. Mutta heitä tuuraamaan tullut aussi pariskunta on aivan ihana ja tietää mitä tekee! Niitä myös pyydettiin hotellipäälliköiksi nykyisten jälkeen (jotka on vuoden sopparilla. ..JOS pysyy niinkään kauan..)
Suurinosa asiakkaista oli alkuperäisiä australialaisia (aborginaaleja), joista suurin osa tuli Doomageen yhdyskunnasta. Koska siellä on niin paljon alkoholijohdannaisia ongelmia, niin meidän baari oli osa rajotetun anniskelunaluetta. Käytännössä tää vaikutti take away myyntiin. Oltiin siis ainoa paikka ostaa alkoholia yli sadan kilometrin säteellä. Säännöstely oli ihan järjetön ja täysin vailla logiikkaa, mikä teki siitä tuskallista kaikille. Mutta ainakin päättäjät voi sanoa tehneensä jotain asialle... Rajotuksena oli mm. kaksi lavaa kaljaa per henkilö tai kulkuneuvo, MUTTA saat ostaa niin monta rommipulloa siihen kylkeen kun haluat. Siihen tosin tarvitsee henkkarit ja allekirjoitetun A4n täynnä kysymyksiä. Kaikki ostot kirjattiin ylös kaikilta asiakkailta.
Vapaa-aika kului yllättävän mukavasti, ottaen huomioon, ettei Burketownissa ole juuri mitään tehtävää jollet omista a) autoa b) venettä c) asetta. Burketownia kutsutaan "Australias Barramundi Capital"ksi, koska barran kalastus on suurin turistihoukutin. Siis kuivallakaudella. Kun sadekausi tulee joulunaikoihin, koko kylä jää eristyksiin kun tiet hautautuu tulvan alle. Metsästys on myös suht suosittua, (ite ammuin vaan tölkkejä kerran) lähinnä sian metsästys koirien kaa ja kissojn ampuminen .. Kissat uhkaa paikallista luontoa pahasti, kun ne syö kaikki pikku eläimet ja kunta maksaa $15, kun viet tapetun kissan hännän. Tää oli mulle iso ongelma. Toinen ongelma eläin on canetoads, myrkylliset rupikonnat. Hallitus TOI ne etelään päästäkseen eroon sokeriruokoja syövistä ötököistä, mutta koko homma räjähti käsiin ja nyt niitä on joka puolella ja paikalliset eläimet kuolee, koska ne ei tajua niiden olevan myrkyllisiä. Onneksi keksittiin ihan mun vikoina päivinä vanhat golfmailat vajasta ja jahdattiin niitä pimeän tultua pitkin pihamaata taskulamppujen valolla!
Kun en ollut työkavereiden tai meidän naapurin kanssa niin hengasin yhden paikallisen pojan kanssa johon ihastuin. Se oli ihan kätsää, koska se oli suurimman osan ajasta töissä "gas explaration camp"illä, eli ne poras tunnin ajomatkan päässä kaasua maasta nähdäkseen onko siinä potentiaalia kokonaiseen kaasukaivokseen. Ja hänen kanssa joutui aina todella kummallisiin tilanteisiin. Yleensä vaan hyvällä. Pääsin mm. kaivoksen hyvin epäviralliseen loppujuhlaan, joka oli joella ja meillä oli nuotio ja vesipumppu joka oli aivan huippu (koska jokeen EI mennä ellet halua tulla krokon syömäksi) ja keittäjätytöt toi ruokaa kaikille ja oli todella hauska ilta. Tosin eräs mies sai hyvän idean kastella kaikki vielä kertaalleen letkulla ennen paluuta leirille, jonka tuloksena oli n. 4 kuollutta kännykkää..
Kerran oltiin myös saltflats:eilla (suolainen "aavikko"alue meren ja Burketownin välissä. näyttää kuivalla kaudella aavikolta, haisee mereltä ja joka puolella on simpukoita) kun se paikallinen poika opetti tytärtään ajamaan. No tietenkin kaukaisimmassa kohdassa rengas puhkesi liian jyrkän käännösen/jarrutksen tuloksena.
"You gotta listen to me and drive more slow!!"
"Dad, I'm TWELVE!?"
"Stop making excuses!"
En ollu taas vähän aikaan nauranut niin paljoa..
Vielä yksi maininta. Toinen pää turisti houkutin: Morning Glory pilvimuodostelma. Niitä saattaa olla pari vuodessa tai kymmeniä. Mä näin yhden, mutta niitä oli useampi sinä aikana kun tuolla olin. Edelleen tiedeihmiset ei osaa selittää mikä ne aiheuttaa, mutta esiintyy ainoastaan tuolla, Gulf of Curpentilla ja Mexicon niemellä. Kilometrien pituisia pilvirullia jotka vyöryy ylitse. Lentäjät, tai oikeestaan LIITÄJÄT tulee liitemään niiden yli ja saattaa saada vauhtia jopa 50 km:n matkalle. Pilvirullat pyörii liikkuessaan. Ja kun ne menee ylitse niin ilma muuttuu tuuliseksi ja todella kylmäksi. Kun se on ohi niin paluu normaaliin sekunneissa! Joka siis päivisin tarkoittaa neljääkymmentä.. Tää ilmiö tosin tapahtuu -yllätys yllätys- aamuisin.
- comments