Juuh. Huomenta vaan Sydneysta.

Eeva patisti mut kirjottaa blogin ja oman version Melbournen kisoista. Karusti vois sanoa etta niista kisoista ei jaany kun luu kateen ja aika vahan kerrottavaa seuraaville sukupolville. Mutta kuitenkin, viikonloppu oli oikeasti tosi hieno kokemus, saa suosi ja oli kivaa. Se on janna olla tuommosessa tapahtumassa, et oikeesti tunne ketaan, mutta silti kenen tahansa kanssa voi jutella ihan vapaasti (no sita Melbournen lukkaria lukuunottamatta) ja pitaa hauskaa. Kaikki oli epa-suomalaisittain tosi avoimia ja iloisia. Taalla varmaan laitetaan jotain juomaveteen kun kukaan ei ikina ole surullinen.

Eeva kertoi jo karjalanpiirakoista, mut ei ne ole mitaan kun ma kerron mustasta pannukahvista. ihan uskomatonta. 5 kuukautta ilman oikeeta kahvia sit ma sain sen kupin nenan alle. Ne mammat siel Finnish Hallilla osas viel keittaa ihan alyttoman hyvaa kahvia. Eihan mua ois haitannu vaik se ois maistunu tarpatille mut taa kahvi oli viel ihan oikeesti hyvaa!!! Jep, se oli varmaan kohokohta turneellamme.

Peleista: Eka peli oli tosiaan Gold Coastin poikia vastaan. 8 aamulla! oli aika haamuolo kun laahustettiin ennen auringonnousua juna-asemalle ja sielta kentalle. Kovin siita sit kuitenkin heraili kun sai tutun rapylan kateen ja pallot alkoi lennella. Peli muutenkin meni koko joukkueelta hyvin ja toisaalta Coastin jannut oli viela vahan pihalla etta mites tata pelia pitaa pelata. Me kaytettiin sit hyvaksi. Ma loin siina pelissa kaks kunnaria, toisen tuurilla, toisen taidolla. Ne suurin piirtein riitti katkaisemaan kamelin selan. Meilla tosin kavi tuuri etta pelattiin just Gold Coastia vastaan eka peli koska tasta eteenpain ne paransivat pelia koko ajan ja saivat pronssia. Ens vuonna se joukkue tulee oleen kova, etenkin kun muutama suomi-vahvistus poistuu Sydneyn rivista.

Coastin pelin jalkeen seka mun etta koko joukkueen taso laski koko matkan kohti finaalia. Brisbanen joukkue vei meilta pisteen kun jaatiin toisella jaksolla 1-1.een (eka jakso voitettiin 9-0!). Sunnuntai-aamu toi mukanaan kauniin auringonpaisteen ja vaikean pelin Canberraa vastaan, jalleen pelattiin kehnosti mut onneks kaverikaan ei kovin hyvin pelannu. Melbourne pelista ei tarvii sit hirveasti puhua. Kaks paivaa oli kaikki supissu Melbournen lukkarista joka on tullu Suomesta, on ylimielinen moukka ja pelaa noh, saantojen mukaisesti mut ei sen turnauksen henkeen kuuluvalla tavalla. Taa lukkari tosiaan oli sit ainoa asia, jota meidan koko joukkue ajatteli ja me havittiin eka jakso jo ennen kun peli alkoi. Mainittakoon etta ma loin sit lukkaria pesapallomailalla jalkaan. Taa oli ihan suunniteltu juttu. kaikki tiesi etta se lukkari tykkaa syottaa kenttavaaria. ( taktinen vaara syotto pitkalle kentan puolelle ). Tammoinen syotto on ihan saantojen mukainen mut lyojalla pitaa olla mahis lyodan kaikkiin syottoihin (lukkarin vaistamisvelvollisuus). Sovittiin sit et jos se syottaa mulle kenttavaaran ja juoksee eteen niin ma kopautan sita jalkoihin. No nain tehtiin. Ma paloin sen takia ja peli keskeytyi yli vartiksi. Tassa kaikki teki virheen: ko. lukkarin ei oikeesti pitais pelata noin AUSTRALIAN pesisturnauksessa. Se oli oikeasti tosi hyva pelaaja, tiesi saannot ja ois oikeasti parjanny ilman noita temppuja. Sanottiin, ettei ketaan ikina ennen ole vihattu yksimielisesti tossa turnauksessa, no nyt on. Se kaveri ei ansainnu kunnioitusta. Mun taas ei ois pitany lyoda sita. Toisaalta tiedan etta oon oikeessa, ma saan juosta siihen palloon ja jos lukkari on siella edessa niin ihan omalla vastuulla seisoo. Enka ma sita siis lujaa kopauttanu, kunhan varoitin ettei kannata tehda uudestaan. Eika muuten kovin montaa kenttavaaraa syottany tan tapahtuman jalkeen. Kaiken tan lisaks tuomari teki virheen. Tilanteessa ois joko pitany antaa meille vapaataival tai sit polttaa seka lyoja etta juoksija. Nyt mentiin siita valista.

Tosi ikava tilanne, eika tollaista ois tarttenu tapahtua. Meidan joukkueen kannalta se oli viela harmi koska toinen jakso meni 1-1 ja me johdettiin sit ihan viime hetkille asti. jos oltais koko ottelu pelattu normaalia pelia niin ma uskon et ois ollu hyvat mahikset. Noh, se siita. Hopee ei kuulemma ole hapea mut ei siita hirveesti tartte jutellakaan. Ville Peltonen sanoi Ruotsille havityn mm-finaalin jalkeen "Huomen aamulla sit ehka sit vasta tietaa, etta ollaan voitettu jotain". Mulla oli taas finaalia seuranneena aamuna krapula, ma en siis paljoa voittanu :)

Pelit sikseen, ne on ohi nyt. Lauantaina oltiin tosin viela juhlimassa tyttojen kultaa meidan joukkueenjohtaja-perheen luona. Ma paasin paikalle vasta iltavuoron jalkeen mut oli se sen arvoista. Nyrhisten perheella nimittain oli maailman paras sahkosauna siella:) Se on aika ilmava fiilis tyopaivan jalkeen, 5 kuukauden saunomistauon jalkeen hypata loylyihin ja avata kylma olut. On se vaan hieno tunne. Seuraavan kerran saunaan voi paasta vasta 10 kk paasta niin tata muistoa pitaa vaalia. Oli muutenkin hienoa viela kerran nahda kaikki pelikaverit, jutella niitanaita ja viettaa iltaa. Hieno ilta.

Sitten tata yleista lopinaa. Meilla syksy jatkuu, kelit on epavakaita. Ma olen aikeissa ripustaa pyykit ulos kuivuun ja kaks paivaa on tullu sadekuuroja. Katsotaan mimmoinen onni mulla on. Ma oon ollu flunssainen Melbournen kisojen jalkeen. oon edelleen. Taa on sita ikavaa laatua etta nena vuotaa, aivastelee, paikkoja jomottaa mut ei sit kuitenkaan ole oikeeta syyta jaada pois toista. Tanaan on mun vapaapaiva joten juodaan paljon kuumaa ja relataan. eeva aloitti taas karmeen urakan. Se tekee Ma-Pe aamusta iltaan toita ja ihan varmasti arisee mulle sit loppuviikosta kun on niin vasyny. Pitaa yrittaa olla mahollisimman kiltti sille. Hirveen vahan muuta meille kuuluu. Ollaan taas palattu arkeen ja ollaan tylsia. Lasketaan paivia etta saa lopettaa tyot ja paastaan tienpaalle. Nyt ens lauantaina on meilla yhteinen vapaa ja aiotaan menna katseleen autoja, jos loydettais sopiva kaara jolla sit reissataan loppu vuosi. Sormet ristiin.

ei ihmeempia. ma meen nyt nostaa ne pyykit. Hei siis.

Hopealeijona.