Profile
Blog
Photos
Videos
Aloha!
Perheemme on rantautunut Amerikan Yhdysvaltoihin ja täysi pöhinä päällä taas. Melkein pari vuorokautta meni putkeen hereillä ja saapuessamme Honolulun kentälle olimme totaalisen finaalissa. Yölento Fijiltä oli yllättävän rankka ylimääräisen stopin vuoksi, mutta tulipahan Samoakin pikaisesti koetuksi. Päädyimme vuokraamaan auton viikoksi, sillä halusimme paeta mahdollisimman kauas isoista turistirysistä (Honolulu ja Waikiki) johonkin pienempään rantakylään. Saimme tosin ajaa melkein koko saaren ympäri ennenkuin eteemme tupsahti eka majapaikka; käytännössä nolla majoitusta edm kaupunkien ulkopuolella.
Loppujen lopuksi löysimme itsemme pikkuruisesta Waikeasta, kuuluisan North Shoren ytimestä, aivan Shark Coven korallirannan kupeesta. Vuokrasimme omakotitalon yläkerran rannalta, jossa viihdyimme mainiosti kolme vuorokautta. Mikä parasta niin ovelta minuutin kävelymatka mahtaville snorklausmestoille sekä viiden minsan ajomatka kilpparirannalle; ekaa kertaa elämässä isoja ja aitoja villikilppareita luonnossa!
Kylässä kauppa, pari grilliä, Starbucks ja muutama rättikauppa, helkkaristi surffikauppoja, tonttuilevia alkoholistireppanoita kaduilla sekä huippuna kilometrikaupalla kaunista rantaviivaa ja upeita aaltoja. Naapurissa mieletön Haleiwa, joka legendaarinen surf-kaupunki (ennemminkin kylä) ja eräänlainen surffauksen mekka täällä päin maailmaa. Todella laid-back meininkiä, mielettömiä shaved-ice-jätskipuoteja ja rentoa meininkiä.
Kaikesta kauneudesta huolimatta ensi vaikutelma Hawaijista - pakkopullaa!. Kaikilla tunne, että pakko vaan hoitaa tämäkin alta pois; niin paljon hienoja mestoja koettu, että pitää olla tosi huikeaa, jotta säväyttää enää! Jos tänne tulisi suoraan Suomen viimasta, niin fiilarit olisivat varmaan erilaiset! Tavallaan harmi, mutta ymmärrettävää näinkin pitkällä matkalla. Toki olemme pitäneet täälläkin hauskaa ja nauttineet joka sekunnista, mutta kaikki odottamme tavallaan jo Suomeen paluuta; päivät kuluvat maatessa perusjuttuja tehden, kukaan ei jaksaisi oikein enää innostua mistään saati makoilla rannoilla.
Jos alkufiilarit tuntuivat siis pakkopullalta, niin sama homma täälläkin parin päivän viiveellä - mitä pidempään on ollut, sen paremmin pääsee sisään ja kaikki tuntuu paremmalta. Fijin jälkeen tosin varmaan aika vaikea mennä minne tahansa. Niin lähellä paratiisia se paikka on! Onhan täällä paljon nähtävää ja kaiken kaikkiaan Jenkeissä matkustelu on helppoa. Kallista, mutta simppeliä. Eli kaik ok!
Siirryimme Waikeasta maanantaina Honolulun läpi Waikikiin. Täällä kolme yötä. Varasimme reissun ehkä hulppeimman hotlan; kiitos vinkistä Harri. 35 kerrosta, pool, punttisalikerros, sauna, jääpalakone ja ties mitä! Huone ihan kiva, aika pieni, mutta sänkytilaa sopivasti just neljälle! Honolulu ja Waikiki edustavat tosin sitä massaturistimihelvettiä, jota olemme pyrkineet välttämään tällä seikkailulla, mutta ihan kelpo aikaa täällä; ei biletystä vaan lähinnä rentoa chillausta. Meiningistä tulee mieleen sellaiset urpolandiat kuin Phuketin Patong Beach, Rhodos tai Kanariansaaret; siis lähinnä pelkkää kaupallisuutta ja isoja laumoja massoittain megarannalla! Eli kaukana siitä idyllisyydestä ja pienuudesta, jota olemme hakeneet. No, en halua olla liian negatiivinen. Onhan täällä mahtavaakin, kun unohtaa aivot hotlaan ja katselee menoa toiselta puolelta; ja sitäpaitsi onhan iltaisin ollut kiva käppäillä kivoja shoppailukatuja miljoonan ihmisen keskellä. Pari vuorokautta just sopiva aika, annos nimittäin tulee täyteen suht nopeasti!
Hanauma Bay, vanha tulivuoren kraateri. Huikean kaunis paikka, ehdottomasti yksi reissun kauneimmista laguunista. Yksi seinämä auki merelle päin ja itse valtava laguuni täynnä kauniita kaloja ja koralleja, joissa oli mieletöntä snorklailla (vesi tosin aika kylmää). Toisena päivänä kävimme tutustumassa Dolen ananas-plantaaseille. Aika jees mesta ja voin luvata, että ensi talvena ananakset ja banskut maistuvat hyvinkin erilaiselta. Kaiken kaikkiaan tämä O´haun saari kaunista maisemaa: jylhiä vuoria ja hiekkarantoja, kivoja pikku poukamia ja surffareita aalloilla ratsastamassa kaikkialla. On käyty uimassa mm. Lostin ja Jurassic Parkin kuvauspaikkojen läheisyydessä. Puhumattakaan Pearl Harbourista, joka teki suuren vaikutuksen. Paikan verinen historia on tuttu kaikille ja oli todella todella koskettava hetki vierailla niin USS Arizonan kun USS Missourin (mm. Cherin If I Could Turn Back Time) lähettyvillä. Anyway, tälläkin saarella on nähty paljon eri leffojen mestoja; saas nähdä montako leffaa tulee katsottua matkan jälkeen. Myös Blowhole äärimmäisen makea mesta; sellainen luola rannikolla, jonka reiästä lentää vettä ja höyryä aaltojen iskiessä täysillä. Chinaman`s Hat, Sandy Beach, Sunset Beach,... Eli onhan täälläkin ollut aika coolia!
Jenkit ihmisinä helpon pinnallisia ja iisiä tulla toimeen. Kaikki kaupallistettu ja loppuun asti tuotteistettua; siis aitoa Amerikkaa. Ja markkinoinnin jenkit kyllä taitaa; paljon vinkkejä ja ajatuksia tuleviin työtehtäviin tarttunut. Ja mikä parasta (siis pahinta): liian paljon maistuvia roskaruokamestoja ja tiukkaa tekee pysyä alla 75 kg:ssa; veto on veto ja se on vaan voitettava.
Sää ollut miltei ihanteellista täälläkin, päivisin 27-35c (jos ihoni tunnistaa fahrenheitit oikein) ja öisin ihanan lämmintä, olisko noin 23-26c! Aurinkoa, sadetta, pilvistä ja vaihtelevaa, sateenkaaria, tuulta ja tyyntä sopivan kivassa suhteessa! Maasto kaunista - vuoria, kraatereita, rantaa, nyppylöitä ja peltoja, oikeastaan koko kirjo.
Aikavyöhykkeet menee muuten tosi jännästi tuolla timezonen vaihtoalueella: Vietimme viime torstaina Mikon synttäreitä Fijillä, perjantai meni altaalla samassa paikassa ja illalla hyppäsimme koneeseen, muutaman tunnin lennon jälkeen olimmekin jälleen torstaissa (vaikka Fijin aikaa melkein jo lauantaissa) ja kun vihdoin saavuimme Hawaijille, niin uusi kokonainen perjantai. Elimme siis perjantain kahdesti! Waudeville kun omituista!
Huomenna sitten aikaisella aamulennolle uudelle mantereelle. Ensin kymmenen päivän länsirannikon turnee akselilla Los Angeles - San Fransisco - Las Vegas - Grand Canyon. Auto varattuna ja odottaa kentällä eli Vernoventureksen viimeinen road trip edessä. Tuon jälkeen vielä NY, jossa tarkoitus nähdä vanhoja tuttuja urakalla. Näillä näkymin ainakin Kai, Dan, Wendy, Ben ja Amos mestoilla, joten huikea loppuhuipennus tulossa. NC jää väliin tällä kertaa, joten Isosta omenasta sitten nokkamme jo suoraan kohti Suomea ja koulun kevätjuhlia!
Nyt ymmärrän hetki hetkeltä paremmin mm. Madventureksen tunteet ekan tuotantokauden loppuvaiheilla Jenkki-turneella. Maailmanympärimatkalla aivot todellakin kovilla, puhumattakaan kropasta, pikkuasiat nousevat isoiksi ja isot asiat pieniksi. Jatkuva stressi, jatkuva rento chillaus. Matkailu avartaa, matkailu kasvattaa, matkailu sitä ja tätä! Vaikka unelma elää ja on täysissä voimissa, niin aina ei ole helppoa.
Kello raksuttaa kovaa vauhtia naksnaks, joten eikun Mahalo Hawaii - leit kaulaan ja unten maille!
- sami
- comments
Elli & Jouni Moi! Oli kiva törmätä tuolla Grand Canyonilla ja vaihtaa kuulumisia kanssanne! Ja mukava katsastaa tätä blogianne ja kokemuksianne. Hauska yhteensattuma, että olemme olleet jkv samoissa maisemissa reissujemme aikana. Googlettamalla: mismenyollaa pääsette siis tsekkaamaan meidän blogin. Turvallista ja antoisaa loppureissua ja terveisiä lapsille! T: Elli ja Jouni (Las Vegasista)