Profile
Blog
Photos
Videos
Goalla ollaan!
Mutta aloitetaan nyt siitä kun aamulla Delhissä vielä herättiin. Kello soi 07:45 ja aamupalaksi oli taas samat murot ja paahtamattomat paahtoleivät hillolla. Alakertaan päästyämme kovasti meitä jo odotettiin, vaikka oltiin sovittu, että tullaan puoli 9 aikaan, kun ollaan aamupala syöty. Meiltä pyydettiin korvausta odottamisesta, mutta rupiaakaan ei annettu. Mua alkoi ottamaan koko juttu päähän ja jos oisin osannut englanniksi sanoa muutaman valitun sanan, niin olisin sanonut. Ehkä oli hyvä etten osannut, kun ei sitä sitten tiedä oltaisko myöhästytty Goan lennolta tms. siitä hyvästä. Intialaiset osaa olla myös närkästyneitä, vaikka aina sanotaan että intialaiset on muka ihan ylikohteliaita, Delhissä ei ainakaan näin ole. Mutta ei se mitään, lentokentälle päästiin ja kaikki sujui hienosti. Lennettiin Spice Jetillä noin 2 tuntia tänne Goalle, junalla olisi mennyt n. 15 tuntia. Kyydissä oli kolme valkoista, me mukaan luettuina. Oli aika helppo suunnistaa koneen peräosasta vessasta omalle paikalle, kun Leevin valkoinen pää erottui joukosta ;)
Meitä oltiin kentällä vastassa ja tällä kertaa lapussa luki nimi melkein oikein, Vetsalainen. Matkalla määränpäähämme Goan Calangutelle oli aikaa katsella auton ikkunasta mihin oltiin tultu. Yksinkertaisesti sanottua, ihan erilaiseen paikkaan kuin Delhi. Ilma oli sumuinen ja sateinen kuten Delhissäkin, mutta ilma on raikkaampi. Ympäristö on todella vihreää, on palmuja ja banaaneja. Välillä näyttää kuin oltais keskellä viidakkoa. Ja tietenkin täällä on paljon rauhallisempaa.
Hotellihuone osoittautui edeltäjäänsä paremmaksi ja ylitti molempien odotukset. Varattiin tämä edellisen hostellimme työntekijän kautta ja hän sai meille hintaa tingattua. Ei silti kunnolla tiedetty mihin ollaan tulossa, joten kun huoneen ovi avattiin oltiin positiivisesti yllättyneitä. Nätisti sisustettu, sängyllä odotti puhtaat pyyhkeet, tv (tästä jopa näkyy kanavat), iso kylpyhuone (suihkusta tulee lämmintä vettä), parveke, jääkaappi.. Tämän hintaluokan paikat ei yleensä näytä tältä. Hotellin omistaa intialainen pariskunta ja vaikuttavat mukavilta. Meillä oli matkan jälkeen nälkä ja lähdettiin melkein samantien syömään. Hotellin omistaja heitti meidät autolla yhteen ravintolaan, joka osoittautui loistavaksi paikaksi. Käydään siellä varmasti uudestaankin. Tilattiin ämpärillinen olutta pöytään, mulle pitsa ja Leeville jotain intialaista kanaruokaa. Olut tuotiin pienessä ämpärissä, jossa oli kuusi pulloa Tigeria jäissä, hintaa yhteensä 100 rupiaa (n.1,50e). Alkoi näyttämään siltä, että me viihdytään täällä.. Käveltiin ravintolasta hotellille joka on ihan pienen matkan päässä ja saatiin vähän käsitystä tästä kylästä. Toivotaan, että ilmat olisi hyvät, jotta päästään rannalle joka näkyi ravintolan lähellä. Leevi odottaa jo malttamattomasti, että saa virittää riippumaton palmujen alle.
- comments