Päivän biisi: -Mc Mane- "Matka jatkuu"

http://www.youtube.com/watch?v=5X5cyvERqzw

Lentolippu=Check!

Keltakuumerokotus=Check!

Rahakirstu=Check!

Hammasharja=Jenkki riittää!

Espanjan sanakirja=Check!

Riippumatto=Check!

Sambatahdistin=Check!

Lantioöljy=Check!

Hello world! I´m ready!! Aasiaa on tutkittu nyt kolmen pitkän reissun verran, joten on hyvä aika keksiä jotain uutta. Suuntana munuaisia kutkuttava Latinalainen Amerikka ja sen mukanaan tuomat uudet häminät.

Tämänkertanen kakku Suomessa kesti 7kk ja nopeestihan toi aika hujahti. Taisin kyseisenä ajanjaksona majailla pelkästään Helsingissä 13 eri "kodissa" plus kaikki Lahden ja Kouvolan sohvat, joihin ison ja idearikkaan pääni kallistin. Kiitos siis kaikille ystäville, jotka allekirjoittanutta koditonta kulkuria menneenä suvena ja syksynä siipiensä alla (tai jalkojensa välissä) piteli. KIITOS! Sanomattakin selvää, että duunia on painettu ainakin kolmen perussuomalaisen konservatiivin edestä. Nyt siis kuitenki kahleet on irti ja kaikki taas valmista lähtöön ja toteuttamaan omia juttuja.

Reissu alkaa parin päivän Lontoon visiitillä, josta matka jatkuu Roomaan päiväksi ja sieltä lopulta suoraan Frederikiksi Frederikin paikalle Rio de Janeiron kullitetuille hietikoille Copacabanan samban sykkeeseen . Reissu alkanee tuttuun tapaan yksin, mutta parin viikon päästä perässä mestoille laskeutuu tuttu ja turvallinen travelbuddyni Kimberly, jonka kanssa talvi taas touhutaan. Alustavana suunnitelmana aivojen sopukoissa on syntynyt seuraavaa: Brasilia-Peru/Kolumbia-Guatemala/Nicaragua-Kuuba. Näistä Brasilia ja Kuuba on listalla must see, mutta muuten tanssitaan tuuliviiren kanssa samaan tahtiin.

Ja kuten jo aiemmissa blogeissani oon kirjotellu, ni jokaisella pitkällä reissulla pitää olla yksittäisiä tavoitteita, jotka pitää saavuttaa. Ekalla reissulla oli sukeltaminen ja ulkomailla elämään oppiminen. Toisella Singapore Sling, Kiinan muuri ja tubing-renkaalla lilluminen. Kolmannella taas surffaaminen, Varanasi ja vaellus 5,5km korkeuteen Mt. Everestin perusleiriin. Tämänkertasella "opintomatkalla" kahdella elämänopiskelijalla kaksi tavotetta menee överisti yli muiden: Ensimmäisenä 2 viikon jokilaivamatka läpi suuren ja mahtavan Amazon-joen ja toisena massiivisen hikiset salsabileet mojito kädessä, havannalainen röppönen suussa ja liukas senorita kainalossa Kuuban villissä yössä. Ensimmäinen näistä sujuu näppärästi Brasilian pohjoisrannikolla sijaitsevasta Belemin kaupungista, josta Amazonia pitkin pääsee aina Peruun ja Kolumbiaan saakka. Jälkimmäinen taas vaatii tukevaa "lompsaa", öljyistä lantiota ja luontevaa prenkkuespanjaa. Näillä eväillä siis lähdetään. Ja pakkohan se on myöntää, jonkun verran on täälläkin perhoja vatsassa. Kaikki kun tulee olemaan latinoissa niin kovin uutta.

Latinalaisesta Amerikasta ja erityisesti Brasiliasta puhuttaessa aina tulee mieleen turvallisuus. Toisin ku Aasiassa meininki on jonku verran raffimpaa, joten mäki oon jo henkisesti valmistautunu, et mut tullaan mahdollisesti ryöstämään. Toisaalta kesällä mut ryöstettiin Helsingin Hakaniemessä, joten ei se paikkaa kato missä ne kolikot taskusta lähtee. Terveellä järjellä näistäkin yleensä selvitään, joten olkaa huoleti, kyllä Markus-poika huolta itsestään pitää. Ja jos joku rantagigolo mut intoutuu cachacahuuruissa anustamaan, ni ollaanpahan taas yhtä kokemusta raikkaampi.

Kivittäkää sokkelia, lukekaa blogia, juokaa ässämixiä ja joskus vaikka hymyilkää ohikulkijalle. Erään tunnetun suomalaisen seitinohuen päiväkäännääjän sanoin: "Paremmin näkee pimeessä kulkea, kun sillat palaa takana." Soon moro senjoro ja tervetuloo messii! Asi es la vida!

T. El hijo latino Manolo