Profile
Blog
Photos
Videos
Loungeaika, paras aika
Taytyy kylla olla iloinen Diners-kortista. Paasee loungeihin vahan ympari maailmaa, saa istua mukavilla sohvilla ja nauttia tuoretta aamupalaa, (tassa tapauksessa) ihanaa kiinalaista teeta ja vaan istua. Koneesta paastyani tietysti menin eka vessaan ja pesin hampaat.
Itse lentokin meni suht ok.
Eilen ennen lentoa, joka oli siis 21:55, kaytiin Heidin kanssa hieman ajelemassa ja kavelemassa olympiapuistossa. Kuvasin hamahakkeja! Huomasin, et pelkaan niita vaan jos ne liikkuu. Silloinkin riittaa pienikin liike ja kasi oli heti tarisemassa.
Jokin leikkipuistokin loydettiin, missa ma keinuin ihan innoissani ja Heidi pussas kivista sammakkoa. Luuli varmaan et siita ois tullu joku prinssi. :D Ma tyydyin vaan nenuttelemaan sen kanssa :D
Hah takana olevassa poydassa on aasialaisia jotka syo aamupalaa ja laulaa. Poydassa on melkein tyhjaksi juotu Absolut Mandrin-pullo, litran koko siis. Hyva juttu :D Kello on siis puoli seitseman paikallista aikaa. Kun tulin tanne, kaupat oli viela kiinni. Konekin lahtee portilta 19 eli joudun menemaan junalla takasin omalle portille, tanne kun otin sellasen sukkulajunan koska ma vaan yksinkertaisesti halusin loungeen kun kerran siihen on mahdollisuus. Ihana luksus!!
Lentokentalla oltiin seitseman maissa, ja menin tsekkaamaan itteeni kun Heidi meni viemaan autoa parkkiin. Jo pakkaaminen alkoi olla tyolasta ja jouduin pyytamaan Heidin apua siina. Tavarat ei meinanneet mahtua mukaan. Mulla oli 31 kiloa painava laukku, plus kasimatkaavarana kamerareppu, iso olkalaukku (oikeesti iso :D) ja viela toi vedettava. Tati sanoi tiskilla etta voi antaa 25 kiloon ilmaseks mutta 6 kilosta taytyy maksaa ja se on 440 aussidollaria. "Immmm sorry how much?" :D Tati sanoi viela etta nakee et mul on liikaa kasimatkatavaraa etta on yli 7 kiloa muttei aio punnita niita, kunhan hoidan ruumaan menevan kuntoon. Kaytiin sitten avaamassa matkalaukku, poistettiin sellaset kolme viinipulloa ja aitin ja iskan tuliaiset ja siita lahtikin sitten se 6 kiloa. Jeejee! Heidi tulee kuitenkin 6 viikon paasta Suomeen niin ehka ma parjaan ilman niita siihen asti.
Kaytiin kahvilla ja sitten hyvasteltiinkin, lahdin turvatarkastuksiin jne. Passitarkastuksessa ja turvassa meni sellainen puolisen tuntia, eika mulla ollut sitten loppujen lopuks kauaa aikaa hengailla portin laheisyydessa, kun alettiin jo tsekkaamaan sisaan. Turvassa oli muuten mun takana hassu pikkupoika, joka olis halunnu mun pehmoheijastimen varmaan itelleen. Hypisteli niin paljon sita. Jossain vaiheessa se kylla veti mun farkkujen takataskustakin :D
Mulla oli kaytavapaikka suht peralla, ja viereen istui joku pieni aasialaismies joka nukahti ennenku boarding oli ees suoritettu loppuun. Ei se ees liikkunu paikaltaan mihinkaan.
Ma pelkasin hirveesti korvieni puolesta, mutta ainakin toistaiseks ne on ihan kunnossa ja tarykalvo ehjana. Earplanet pelasti. Ostin eilen varuilta lasten earplanet, kun mietin vahan sita kokoa, mutta ne oli loppujen lopuks liian pienet.
Laktoositonta ateriaa ei ollu Cathaylla tarjota talla kertaa, mut eipa tuo haitannut kun ei mitaan pahemmin kermaisia ruokia ollut. Soin kanaa kung po, joka oli kyl tosi hyvaa lentokoneruuaks :P
Paatin kattoa jonkun elokuvan, ja se oli talla kertaa Seven Pounds. Ai vitsit kun oli hyva elokuva! Tykkasin ihan hirveesti! Tosin havetti sitten lopussa kun vaan pillitin kun oli vahan sellainen elokuva, mutta akkiahan se iloksi muuttui kun leffan loputtua katoin yhden jakson Reika seinassa-ohjelmaa :D
Sain nukuttuakin jonkin tovin, tosin herasin jossain vaiheessa kun kuulutettiin etta ohitamme toista lentokonetta ja turvavyot taytyy laittaa kiinni. Mulla oli ne koko matkan niin suht nopeasti nukahdin uudelleen, kun pahin tarina oli ohi. Hah voi pisteiden puuttumiset, i mean 'shaking', not 'story' ;)
Saa nahda kuinka sujuu suomen puhuminen, ja varsinkin; kuinka sopeudun jalleen suomalaiseen jurouteen, epaystavallisyyteen ja kaikkeen siihen negatiiviseen mita loytyy. Se ehka vahan ahdistaa, mutta onneks on setas kesa, ettei ainakaan pahimmillaan suomalaiset ole.
Maskikin toimi ihan hyvin, ruokaillessa sen vain otin sivuun ja muuten pidan tata naamalla Suomeen saakka. Eka oli hieman ongelmia ja epaselvyyksia etta miten pain sen laitan, mutta muita ihmisia tarkkailemalla tajusin sitten pitavani maskia tuplasti vaarin pain, joka aiheutti itsekseen naureskelua. Tunsin itseni hieman blondiksi, kun muistin viela mita oltiin maskista Heidin kanssa puhuttu ("ai tas o tallanen joku paksu kohta, se varmaan tulee leuan alle!" - ei, se ei tullutkaan leuan alle vaan nenan paalle josta sen sai sitten painaa omien kasvojen muotoiseksi. Muah). Blondiuteni ei silti veda vertoja eras kaunis paiva Heidin kanssa kaytya lyhytta keskustelua, jossa Heidi sai mut kylla ensin aika hamilleen. Syotiin jossain aamiaista ja Heidi totesi ettei pida munakoisosta. Jotain se siina sitten haarukalla tokki sita ja kysyi sitten (ihan pokkana viela!) etta "jos taa on munakoiso... niin mita on sitten munakokkeli?" [aaaahahah nyt sain taas naurukohtauksen kun mietin tilannetta :,DDDDD]
Oli pakko jakaa tama teidan kanssanne. En ole ainoa blondi Makinen. Heidi tietenkin vetosi siihen, etta unohtaa suomen kielen sanoja.. Joo just. Kyllakylla. Jo vain.
Saa nahda miten loppumatka menee. Toivottavasti hyvin, ja toivottavasti vieressa olisi joku yhta lahjakkaasti nukkuva kuin tanne asti tullessa.
Nyt viela hetken kollottelya taalla (viela reilu 2h koneen lahtoon), sitten katsomaan joko kaupat auenneet (pitais ostaa tiikeribalsamilaastareita ja jos Mozart Black-likooriakin loytaisi) ja sitten viela toiset reilut 9 tuntia ja oon perilla. Koneen pitais laskeutua 14:55.
Kirjoittelu ei lopu tahan, viela laitan Suomestakin kasin ehka jotain kirjoitusta, mutta aianakin valokuvia!
Nahdaan :)
- comments