Kirjoitankin sitten pätkissä, jotta saisin edes jotain tekstiä aikaiseksi... ja kuvia tulee sitten hieman myöhemmin!

6.10.2010 "Keskiviikon keskipäivän aurinkoa +42°C"

Lähdimme aamulla tutkimaan hieman hostellin lähimaastoa ja huomattuamme, ettei nämä hoodit olekkaan niin kamalan vaikeita, uskaltauduimme tutkastelemaan hieman tarkemminkin. Huomasin muuten sivusilmällä, kun olimme lähdössä hostellilta, että pari suomalaista checkasi itsensä Hostelliin sisään mielenkiintoista...

Lounaalle lähdimme Raphin ja hänen parhaan ystävan Bundan kanssa (bunda=ass portugaliksi) ostoskeskukseen, joka oli hieman sivummalla ja sinne pääseekin vain autolla. Maistelimme jälleen ihanan ihanaa Farofaa. Farofa on tehty valkoisesta myrkyllisestä juuresta, jonka he ryöppäävät moneen otteeseen ennen kuin paahtavat ja maustavat sen. Jauhe maustetaan oliiviölyssä tai voissa ruskistetulla sipulilla ja valkosipulilla (pekonia, oliiveja ja sieniä). Se on niin hyvää ja helppo valmistaa, että on tuotava sitä mukanaan Suomeen. Lounaspaikastamme huomasimme, että Manauksessakin ollaan alettu mainostamaan Joulua ja myymään kaikenlaisia Joulukoristeita.

Lounaan nautittuamme suuntasimme takaisin keskustaan. Päätimme mennä kierrokselle Teatro Amazonasiin. Wau! Upea rakennus on koottu pelkästään euroopasta tuoduista materiaaleista ja Teatterin viereinen kirkko on koottu pelkästään Ranskasta tulleista materiaaleista.Teatterin sisällä pääsimme parempiin tunnelmiin, kun lauleskelimme hieman. Upea akustiikka. Tiesittekö että kirkosta kuulee manauksessa tarinaa, kuinka sillä on vain yksi torni. Kun kaikki kirkon osat tuotiin ranskasta meriteitse, hirmumyrsky oli upottanut juuri toista toenia kuljettaneen laiva, ja makaa palasina nyt jossain Atlantin pohjalla.

Illalla tahdoimme nähdä joen, joka on niin lähellä , mutta niin kaukana. Manaus on jättimäinen kaupunki, joten Amazon-joki on automatkan päässä Hostelliltamme. Menimme Ponta Negra rannan lähelle katsomaan auringonlaskua. Saimme upeita kuvia ja hyvän mielen. Joki tuntui hassulta silmissä. Se on niin valtava, ettei sitä tietyin paikoin ymmärrä joeksi. Horisontti kaartuu silmänkantamattomiin, ikäänkuin suomalainen järvi. Heti kun katsoo joen väriä ja punaistahienohiekkaista hiekkarantaa tarkemmin tajuaa kuitenkin, ettei se ole mahdollista. Horisontissa näkyy paikkoin aukkoja, joiden kohdalla joki haarautuu ja kaartuu toiseen suuntaan. Upeata!

Lähdimme rannalta maistelemaan ensiimmäisiä kookoksiamme. Juuh herkullista! :P Kookoksien jälkeen suuntasimme Raphin ja Fafan(Fabrizio) kanssa katsomaan paikalliseen baariin, heidän lempipaikkaansa jalkapalloa. BRASILIALAISET OVAT TODELLAKIN JALKAPALLON IHMEKANSAA. Illalla, kun kaikki muut pikkulapset olivat nukkumassa, innokkaimmat jalkapallovanhemmat toivat lapsensa katsomaan jalkapalloa baariin. He hurrasivat ja taputtivat, kiroilvat ja lauloivat. Iloisia kuitenkin lopputuloksesta. :) Meillä oli hauskaa. Manauksessa juodaan todellapaljon olutta. Olut juodaan pienistä laseista, jottei olut kuumenisi liikaa. Sillä öisin lämpötila laskee vain vähan, usein Manauksessa on öisin vain +30°C