Vaihtarina Ranskan Guadeloupella syksyllä 2010 / Niina Nurmi

Elämäni upeimman kokemuksen jälkimainingeissa kirjoittelen tätä palauteraporttia. Viisi kuukautta meni aivan liian nopeasti vaikka alkupään tapahtumat tuntuvatkin jo kaukaisilta. Tosiaan Ranskan Antilleille eli Karibian Guadeloupelle päädyin Erasmus –opiskelijaksi vaikkei se ensisijainen hakukohteeni pitkän harkinnan jälkeen ollutkaan. Vähäinen tieto vaihtokohteesta ja ainokainen negatiivinen palaute aikaisemmalta vaihtarilta vaikuttivat siihen ettei Guadeloupe ollut numero 1. vaihtoonhaku –lomakkeessa. Suureksi onneksi sinne kuitenkin päädyin, sillä lukukausi siellä ei olisi voinut juuri paremmin onnistua.

Vaihtopaikan valinta ja kohteeseen saapuminen

Kesä 2010 meni kesätyön ohessa ja rahojen kartuttamisessa vaihtoon valmistautumiseen, äärimmäinen papereiden täyttäminen ja lomakkeiden tilaaminen veivät tuhottomasti aikaa siltä tärkeimmältä eli varsinaiseen vaihtokohteeseen tutustumiselta ja kohteen virallisen kielen, eli ranskan, itseopiskelulta. Lopulta suurta osaa näistä lomakkeista ei sitten paikanpäällä tarvittukkaan. Kohdeyliopiston viestintä oli alkuun aika olemtonta ja asunnon löytäminen ja opintojen alkamisajankohta tuottivat päänvaivaa. Lopulta varasin asunnon koulun kontaktin kautta näkemättä yhtä ainuttakaan kuvaa tästä talosta tai tietämättä sen paremmin juuri sijainnistakaan. Päätökseen vaikutti se, että asunnossa tulisi asumaan myös muita vaihtareita ruotsista sekä yksi paikallinen. Lennon Guadeloupelle varasin viimein viimeiselle päivälle elokuuta ja koulu alkoikin sitten ensimmäinen syyskuuta. Pieni kohteeseen tutustuminen ja lomailu olisi ollut paikallaan ennen sinne menoa mutta tulihan tämä pieni saari kuitenkin täysin tutuksi ajan kuluessa. Lentokentälle saavuin iltamyöhäisellä ja taksin kanssa ajeltiin osoitteeseen jonka vuokranantaja oli kertonut. Vastassa oli kolme symppistä ruotsalaistyttöä. Asuntokin osottautui täyskympiksi kämppisten, naapureiden ja sijainnin vuoksi.
Vaihtopaikan kuumuus yllätti jossain määrin, hiki virtasi seulana ja ensimmäisinä päivinä nestehukka oli pelottavan lähellä. Pikkuhiljaa tähänkin tottui ja vuoden loppua kohten lämpötila laski muutamalla asteella ja teki olosuhteista miellyttävämmät. Vesijohtovesi oli onneksi juomakelpoista sillä litroittain vettä kului päivän aikana ja vesipullo piti aina olla mukana. Tämän opin ensimmäisen koulupäivän jälkeen, kouluun perehdyttämiseen kuului kiertely campus –alueella ja paahtava kuumuus yhdistettynä hosuihin ei ollut mukava yhdistelmä. Koulualue tuli kyllä tutuksi mutta tämä jäi viimeiseksi päiväksi jolloin käytin pitkiä housuja koko vaihtoaikana. Koululle tuli kyllä pukeutua muutoin asiallisesti, mieluusti polvet yleensä peitettynä, jos haluaa välttyä ylimääräisiltä katseilta ja huuteluilta.

Opiskelu

Yliopiston orientaatiotilaisuus oli hyvä, käytännön asiat käytiin läpi mutta varsinaiset ongelmat alkoivat vasta virallisten luentojen alkamisviikolla. Luokkahuoneita ei ollut ilmoitettu lukujärjestyksessä ja niiden sijainnista ei ikinä tiennyt juuri kukaan. Alkuun useimmat luennoista olikin peruttu tai peruuntuivat siitä syystä ettei luokkahuonetta löytynyt. Tiedotus oli luentojen alkamisajankohdista ja muusta käytännön asioista niihin liittyen oli yliopiston osalta hyvin puutteellista. Koulurakennuksia oli useita ja joskus aikaa kului tunteja siihen että etsittiin hikipäässä luokkaa ja lopulta selvisi että luennot alkavatkin vasta ensi kuussa. Varsinaiset koulurakennukset ja luokkahuoneet olivat useimmat melko vanhanaikaisia, perinteisiä ja vailla ilmastointia (mikä oli suuri miinus ja opiskelua haittaava tekijä kuumassa kohteessa) ja varsinainen opiskelu haastavaa, sillä opettaja luki ja opettajat kirjoittivat. Harvemmin käytettiin liitutaulua tai mitään muutakaan visuaalista materiaali opiskelun tukena. Powerpointia en nähnyt kertaakaan vaikka professori itse saattoi lukea muistiinpanojaan omalta kannettavaltaan. Muistiinpanojen tekeminen oli ranskankielisen opetuksen takia haastavaa, tehokasta kielen opiskelua kylläkin. Alkuun tämä opetustyyli masensi ja luovutusfiilis meinasi ottaa vallan, mutta niin vaan sitä tuli joka aamu koululle seitsemään mentyä pääosin siksi, että kämppikset opiskelivat samoilla kursseilla myöskin ja yhdessä mentiin kouluun. Lukukauden loppua kohden motivaatio kasvoikin kielitaidon ja muistiinpanojen kehittyessä. Muistiinpanoissa avustivat myös paikalliset opiskelijat jotka mieluusti tulivat tekemään tuttavuutta tai mieluusti auttoivat kysyttäessä. Vaikka koulussa ja koko saarella valkoihoinen saikin lukuisia katseita osakseen, en varsinaista rasismia kohdannut, vaikka sitä sanottiin olevan paljon valkoisia kohtaan. Paikalliset olivat mahdottoman ystävällisiä ja kiinnostuneita meidän kulttuurista.

Kielitaito

Yksi asia joka erotti minut muista noin 15 vaihto-opiskelijasta oli se, että itselläni oli takana vuosia ranskanopiskelua koulussa, mutta lähes kaikilla muilla myös jotain muuta joka oli kielitaitoa kehittänyt, esimerkiksi ranskalainen poikaystävä, aiempi vaihto ranskassa, erityiset kielikoulut ym. Alkuun kyllä melkein kaikilla ranskankieli takelteli ja käytettiin paljon englantia, mutta pikkuhiljaa myös porukassa puhuttiin ainoastaan ranskaa ja tunsin välillä oman kielitaitoni riittämättömäksi, pääosin kyllä ainoastaan paikallisten kanssa kommunikoidessa ja opiskelussa. Tästä syystä opiskelin paljon itsekseni iltaisin ranskaa, mutta siitäkin huolimatta koin, että noin kahden kuukauden ajan olin muita jäljessä kielitaitoni kanssa. Mikäli siis Guadeloupelle mielii vaihtoon ainoastaan yhdeksi lukukaudeksi, kannattaa todella pohtia oman kielitaidon riittävyyttä, sillä vaikka oma kielitaitoni kehittyi huimasti vaihdon aikana, niin varsinainen riittävä puhuminen alkoi kuitenkin sujumaan vasta noin puolessa välissä vaihtoa jolloin kotiinlähtökin oli jo melko lähellä. Ja vaikka itselläni oli ranskan kielioppi alusta asti melko hyvin hallussa, niin hankaluuksia tuotti erityisesti tämän vaikean kielen ääntäminen ja lausuminen, sillä paikalliset eivät ihan oikeasti ymmärtäneet väärin lausuttua tekstiä, vaikka lause muutoin korrekti olisikin. Tämä sai minut pohtimaan ranskankielen opetuksen tasoa Suomessa, ääntämisharjoituksia on aivan liian vähän! Kielikurssi kesällä ennen vaihtoonlähtöä olisi melkein ehdoton käydä ettei kielenkäyttäminen olisi alkuun niin kankeaa.

Kustannukset

Guadeloupe on kallis saari, kuulemma Karibianmeren saarista kallein. Jonkin vanhan lakipykälän / sopimuksen vuoksi saarelle tuodaan melkein kaikki elintarvikkeet metropolista siis Ranskan mantereelta ja tämän vuoksi hinnat ovat melkoisen korkeita tai ainakin Ranskan (=Suomen) tasoa. Vihannekset ovat yleisesti kalliita ja esimerkiksi kanamunat käsittämätömän kalliita ostaa kaupasta. Pikkuhiljaa sitä kuitenkin oppi ostamaan ja löytämään halvempiakin vaihtoehtoja, päivittäin kokattiin yleensä omat sapuskat joka normaalisti oli jotaikin munakkaan, soppien ja wokkien väliltä. Erittäin halpoja ovat saarella tuotetut tuotteet kuten banaanit, sokeriruoko ja rommi. Itselleni en löytänyt keliakia enkä vähälaktoositon –ruokavaliooni sopivia tuotteita joten jos on pahoja ongelmia ruokavalioiden kanssa niin ongelmia tulee sillä näitä sairauksia eivät saarelaiset edes tunne. Tällä saarella hyvin tutuksi tulee boulangerit, eli siis kadunvarsileipomot joista ostettavat tuotteet ovat edullisia ja hyviä. Patonkeja tuli syötyä paljon, myös koululla lounaaksi. Kouluruoka oli kyllä edullista muttei siellä syöty kuin muutama kerta, sillä ruoka oli rasvaista ja lounas sellaisina aikoina että tuntien välissä siihen oli vaikea ehtiä.
Asumiskustannukset ovat suht korkeat täällä asunnon tasoon nähden, itse asuin omakotitaloa vastaavassa asunnossa neljän muun kanssa, ja vuokrani oli 350e/kk (sis. netti,vesi,sähkö). Huoneeni oli iso mutta vaatimaton, ilmastointia ei ollut, katto vuosi sateella, useimmat kodinkoneet eivät toimineet ja talossa oli jos jonkin sortin hyönteisiä. Mutta eipähän tuo loppujen lopuksi haitannut ja kaikkeen tottuu. Lisäksi yksi pakollinen kustannuserä oli autonvuokraus, sillä tällä saarella ei säännöllistä julkista liikennettä ole eikä kävellen kuljeta (vaarallista, eikä kävelyteitä). Erään paikallisen kontaktin kautta vuokrattiin kämppisten kanssa kimpassa vanha autonrämä 10E/päivä hintaan joka porukassa ei tehnyt henkilöä kohden suurta menoerää, mutta todellisuudessa vastasi kuukausitasolla auton aikalailla todellista ostohintaa (300e). Tämä tyyppi vuokrasi autoja muillekin opiskelijoille ja joillakin oli suuria vaikeuksia autojen jatkuvasti hajotessa ja näin ollen autonomistajan kanssa syntyvien riitojen vuoksi. Meillä auto kesti koko vaihtoajan mitä nyt muutamia renkaanvaihtoja lukuunottamatta. Kämppä ja auto maksettiin käteisellä kerran kuukaudessa.
Vaihdon kahden ensimmäisen kk:n aikana arvioisin käyttäneeni 1000-2000e rahaa, kuin yllättäen, pakollisiin menoeriin yms. Kannattaa pitää huolta siitä, ettei joudu liikaa miettimään rahan käyttöä, siis talous tulisi jotakuinkin olla hyvinkin plussan puolella ennen vaihtoon lähtöä. Matkusteluun ja eri paikoissa käymiseen menee myös jonkin verran rahaa.

Vapaa-aika

Guadeloupen saari näyttää juuri sellaiselta paratiisisaarelta kuin voi kuvitella kun puhutaan palmuista, valkoisista hiekkarannoista, turkoosista merivedestä ym. Tämän lisäksi saaren toinen puoli tarjoaa erilaista elämää kuten sademetsät, vesiputoukset ja tulivuori. Vapaa-aikana ei siis ollut tekemisen puutetta, useimmiten koulun jälkeen oltiin rannalla mikäli kurssien aikataulut antoivat myöden ja viikonloppuisin käytiin vaihtariporukan kanssa paikallisten kavereiden opastuksella mm. viereisillä pikkusaarilla ja pidemmillä vaellusreissuilla milloin missäkin. Oma nähtävyytensä ja itselleni perinteiseksi perjantain ostospaikaksi muodostui perinteiset markkinat, joissa paikalliset myivät vihanneksia, hedelmiä ja kaikkea paikallista tuotetta. Museoita löytyy historialliselta saralta lukuisiin rommimuseoihin.
Urheilullisena ihmisenä valitisin yliopiston laajasta urheilutarjonnasta sukelluskurssin, aerobicin, uinnin ja vesiaerobicin ja nämä kaikki olivat hyviä kursseja. Kerran viikossa harrastin kerran jokaista näistä ja useimmiten kävin omatoimisella iltalenkillä vielä koulun jälkeen. Sukellusta harjoiteltiin alkuun uima-altaassa ja tämän jälkeen sai käydä joka lauantai sukeltamassa porukan mukana mikäli halusi. Suoritin myös CMAS:in sukellustutkinnon 1.tason täällä. Merenalainen maailma kuuluisalla Costeaun rannikolla on jotain todella kaunista kaloineen ja koralliriuttoineen.
Yöelämä on käsittääkseni kehittynyt Guadeloupella turisimin myötä viimeisten vuosien aikana. Yliopistolla ei ollut opiskelijajärjestöjä joten järjestimme (vähintään) kerran viikossa bileitä keskenämme vaihtareiden kanssa, joissa mukana oli myös paikallisia kavereitamme. Yökerhoissa elämää on erityisesti viikonloppuisin.

Turvallisuus

Paikalliset varoittivat ja puhuivat paljon Guadeloupen turvattomuudesta ja itse jouduin pari kertaa uhkaavan tilanteen eteen selviten näistä kuitenkin lopulta ongelmitta. Huumeita käytetään paljon ja rikollisuus on yleistä, mutta yleensä vain tietyillä alueilla joita nyt muutenkin paikkojen ulkonäön takia osaa vältellä. Iltaisin liikumisesta varoiteltiin, mutta koska aurinko laskee täällä jo ennen iltakuutta, niin itse kyllä tein iltalenkit aina hämärän aikaan ja useimmiten yksin. Tietysti tutut seudut ja valaistut tiet vaikuttivat asiaan. Yliopistolla ja campus –alueellakin puhuttiin esiintyvän väkivaltaa ja ryöstöjä ja yksi suuri yhteenotto tapahtuikin lukukauden puolessavälissä ja tästä uutisoitiin paljon sekä koulu oli viikon kiinni. Tämän aseistautuneen nuorisojoukon tekemän ryöstöretken jälkeen yliopistolle rakennettiin aidat ja turvamies tarkasti opiskelijakortit jokaiselta sisääntulijalta. Guadeloupella on myös paljon mielenosoituksia ja lakkoillaan aika ajoin, jolloin lakko yleensä kattaa koko saaren ja lakkopäivinä saattaa esiityä mellakoita. Useimmiten kaupat ja koulut on tällöin kuitenkin suljettuina. Itse en juuri tuntenut oloani turvattomaksi saarella, koska ympärillä oli lähes aina ystäviä eikä muutoinkaan ollut tarvetta piilotella laukkuja, kännyköitä, koruja vaikka näin varoiteltiin. Koin eläväni normaalia turvallista elämää Guadeloupella ja mielestäni missä tahansa maailmankolkassa voi törmätä vaaroihin jos ei pidä silmiään auki.
Eläimistön puolesta ei varsinaisesti tarvi olla varuillaan sillä saaren vaarallisimmat eläimet ovat pienet hyönteiset eli moskiitot ja scolopendra niminen toukka. Mitään vaarallisia matelijoita tai nisäkkäitä ei saarella ole.

Yhteenveto

Kuten raportin alussa totesin, oli vaihto-opiskelu Guadeloupella yksi elämäni huippuhetkistä. Muiden vaihtareiden kanssa tehtiin paljon asioita yhdessä ja ja meidän pieni opiskelijaporukka oli hyvin tiivis. Lähivuosille sisältyykin suunnitelmat mennä tapaamaan näitä uusia, mahtavia ystäviä Italiaan, Saksaan, Ruotsiin, Ranskaan ja Itävaltaan. Ja Guadeloupelle palaan aivan varmasti vielä joskus muistoja verestämään ja paikallisia ystäviä tapaamaan.
Guadeloupen saari on vielä varsin kehittymätön turistikohteena muihin karibian saariin verrattuna, jota itse pidin hyvänä asiana. Erityisesti syys-lokakuussa ei turisteja juuri näkynyt, mutta vuoden loppua kohden turistitoiminta lisääntyi. Saarella siis paljon paikallista kreolilaista elämäntyyliä. Kreolinkieltä puhutaan saarella paljon, mielenkiintoinen kieli jota olisin opiskellut enemmän mikäli ranskankieleni olisi ollut vakaammalla pohjalla. Jonkinverran kreolia tuli kuitenkin myös opittua paikallisten ystävien kautta.
Koulunkäynti oli välillä henkisesti melko rankkaa ja päivät pitkiä, kurssit aika kovantasoisia eikä oman pääaineeni kursseja ollut tarjolla. Kurssit olivat oikeastaan vain kansiksen makrotalouden kursseja joten ehkä itselläni oli hieman motivaation puutetta näihin, mutta toisaalta myös opein paljon hyödyllistä asiaa. Koulun puolesta järjestettiin myös ranskankielen kurssi, joka ei kurssina niin kovin hyödyllinen mielestäni ollut, vaan lähinnä meidän opiskelijoiden kohtaamispaikka joka maanantai. Vaikken paljon kursseja vaihdossa saanutkaan suoritetuksi, niin pää tavoitteeni kuitenkin täyttyi: ranskankielen kehittyminen. Loppuajasta pystyin jo puhumaan melkein mistä vaan ranskaksi ja ymmärtämään melkeinpä kaiken kuullun ja luetun. Vietin Guadeloupella elämäni parasta aikaa, joten suosittelen lämpimästi kaikille tätä vaihtokohdetta!!